Kulkutauti on pulmallinen vakuutettava – miten kattaa samaan aikaan kaikkialla realisoituva riski?

Raportin mukaan koronapandemian yhteys vakuutustoimintaan on muodostunut enemmän valtioiden sulkutilojen kuin suoranaisten terveysvaikutusten kautta. Sairastumiset ja kuolemat ovat yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tragedioita, mutta samalla niiden määrä ei juurikaan ylitä sitä, miten sairastuvuus ja kuolleisuus niin sanotuissa normaalioloissa vaihtelee vuodesta toiseen. Sulkutilojen aiheuttamat häiriöt yritysten liiketoiminnalle vain harvoin kuuluivat niihin riskeihin, joiden kattamiseen yritysten keskeytysvakuutuksissa oli varauduttu.

”Sulkutilan seuraukset ovat vaikeasti vakuutettava asia, koska vahinkotapahtumaa ei laukaise perinteisessä mielessä sattumanvarainen asia vaan ennemminkin poliittinen päätös”, Kivisaari toteaa.

”Lisäksi samanaikaiset sulkutilat ympäri maailmaa merkitsevät riskin toteutumisen voimakasta keskinäistä riippuvuutta ja siis toteutumisen samanaikaisuutta, jolloin vakuutuksen riskinjako voi toteutua vain vähäisesti, jos ollenkaan.”

Koronapandemian yhteydessä on mietitty, olisiko siihen voitu varautua paremmin. Raportin johtopäätös on, että täysi varautuminen ennakkoon olisi ollut erittäin kallista. Alhaisimmatkin arviot varautumisen kustannuksesta kertovat, että syntynyt vuosittainen kustannus olisi vastannut vähintään puolta prosenttia bruttokansantuotteesta.

“Kulkutautiriskin heikko maantieteellinen ja ajallinen hajautettavuus nostavat ennakkovarautumisen kestämättömän korkeaksi”, Kivisaari toteaa.

“Edelleen raportti kertoo, että pankkitoiminnassa toteutettuja niin sanottuja vastasyklisiä makrovakaustyökaluja on vaikeaa, ellei mahdotonta luoda vakuutustoimintaan, koska toimialat ovat niin erilaisia.”

Vakuutusalan ensi vaiheen reaktio uuden ilmiön edessä on huolehtia nykyisestä vakuutusturvasta ja omasta vakavaraisuudesta. Hieman pidemmällä ajalla aletaan selvittää keinoja hallita uusi ilmiö paremmin. Näin on tapahtunut esimerkiksi tulvien kaltaisten luonnonkatastrofien ja terrorismin alueella. Alkujaan vakuutuskelvoton riski on erilaisella julkisen ja yksityisen kumppanuudella saatu muotoon, jossa ilmiötä hallitaan paremmin ja myös vakuutusturvaa sen varalta on saatavilla.

”Koronapandemian alueella olemme keskellä samanlaista ilmiötä. On tärkeää saada aikaan kehitys, jossa yksityisen ja julkisen kumppanuudella epidemioita hallitaan paremmin, ja niiden seurauksia saadaan nykyistä paremmin vakuutusturvan piiriin. Lisäksi on hyvä selkeyttää, mitkä riskit kuuluvat yksittäiselle yritykselle ja mistä taas yhteiskunta vastaa. Tämä auttaa yrityksiä varautumaan tulevaisuuteen paremmin.”