Hallitus on huolissaan vakuutusalan rahanpesuriskistä. Finanssialan Keskusliiton tiedotustilaisuudessa puhuneet vakuutusjohtajat ihmettelevät, miten ihmeessä vahinkovakuutusyhtiössä muka voi pestä rahaa.
Eduskunnan käsittelyssä on neljännen rahanpesudirektiivin kansallinen voimaansaattaminen. Finanssiala on sitoutunut rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan mukaisiin direktiivin velvoitteisiin, mutta nyt hallitus esittää, että Suomessa esimerkiksi koti-, kasko- ja matkavakuutusten sekä liikennevakuutusten ottajilta pitäisi kysyä poliittisesta vaikutusvallasta. Direktiivi ei sitä edellytä, koska vakuutusalan rahanpesuriski katsotaan mitättömäksi.
”Missä se rahanpesuriski oikein on? Kuka haluaa satasilla pestä rahaa? Keskimääräisen matkavakuutuksen hinta on 50 euroa, kotivakuutuksessa puhutaan satasista,” Fennian varatoimitusjohtaja Kimmo Kilpinen muistutti.
Kilpinen luetteli useita toimia, joita vahinkovakuutusala tekee jo tällä hetkellä rahanpesun ehkäisemiseksi. Hän muistutti, että esimerkiksi Fennia ei vastaanota käteistä rahaa, vaan maksut tulevat ja menevät pankkijärjestelmien kautta. Velvoitteen piiriin kuuluvien henkilöiden täytyy jo nyt antaa heitä koskeviin rekistereihin vastaavat ilmoitukset pankin puolella.
Lisää maksuja asiakkaille
Suomen Ifin toimitusjohtaja Timo Vuorinen muistuttaa, että vakuutuskauppa toimii nykyisin jouhevasti. Esimerkiksi sähköisten tunnistusvälineiden ansiosta prosessi on sujuva. Vakuutuksen voi ostaa milloin ja missä tahansa. Jos asiakas vastaisi myöntävästi kysymykseen poliittisesta vaikutusvallasta, sujuva prosessi keskeytyisi, koska vakuutuksen myöntämiseen tarvittaisiin joku yhtiön johdosta.
”Se tarkoittaisi merkittävää kustannusten lisäystä vakuutusyhtiölle. Johtajan pitäisi olla paikalla 24 tuntia vuorokaudessa, kesät talvet, aina vain. Se ei ole halpaa. Tavalla tai toisella lisäkustannukset heijastuvat lopulta jokaisen vakuutuksenottajan asiakasmaksuihin”, Vuorinen sanoo.