Yhtenäisen maksuliikennealueen SEPAn myötä on entistä tärkeämpää, että korttien käyttäjät pitävät tarkkaa huolta tunnusluvustaan eli PIN-tunnuksestaan. On noussut esille tapauksia, joissa huijari on esimerkiksi pankkitoimihenkilöksi tekeytyen saanut selville käyttäjän tunnusluvun ja varastanut kortin. Kortin tunnuslukua ei kuitenkaan saa koskaan paljastaa muille, ei edes pankin edustajalle tai poliisille.
– Korttia ja sen tunnuslukua on säilytettävä erillään toisistaan ja sellaisessa paikassa, josta ne eivät ole helposti anastettavissa. Kortin tunnusluku on naamioitava siten, ettei se ole helposti yhdistettävissä itse maksukorttiin. Sitä ei saa paljastaa muille. Parasta olisi painaa kortin tunnusluku muistiin siten, ettei sitä olisi tarpeen säilyttää lainkaan paperille kirjattuna, Finanssialan Keskusliiton johtaja Risto Karhunen neuvoo.
– Kortinhaltijoiden on kuitenkin hyvä muistaa, että oikein ja ohjeita noudattaen säilytetty ja käytetty kortti on turvallinen maksuväline, Karhunen jatkaa.
Kortin katoamisesta on ilmoitettava välittömästi omalle pankille. Rikostapauksissa kortin katoamisesta on tehtävä myös rikosilmoitus. Kortinhaltijan vastuu kortilla tehdyistä oikeudettomista ostoista lakkaa, kun katoamisilmoitus pankille on tehty. Lisätietoja verkko-osoitteesta www.pankkiturvallisuus.fi.
Myös verkkohuijauksia varottava
Kuluttajia voidaan huijata verkossa useilla eri tavoilla. Ihmisiltä yritetään erilaisten lupausten ja tarinoiden avulla saada rahaa, henkilötietoja tai pankki- ja muita tunnuksia. Osa huijaussähköposteista ja -verkkosivuista on niin kömpelöitä, että kuluttajat ymmärtävät ohittaa ne. Osa on kuitenkin tehty niin taitavasti, että nopealla silmäyksellä eroa virallisiin verkkosivuihin tai viesteihin ei välttämättä huomaa. Lisäksi huijaussivun osoite saattaa olla yhtä kirjainta tai osoitteen päätettä lukuun ottamatta sama kuin aidon verkkosivun.
Huijarit pystyvät myös esiintymään muina henkilöinä varastettujen henkilötietojen ja sähköpostitilien avulla. Esimerkiksi Facebookissa on ollut liikkeellä rahanpyyntöviestejä, jotka näyttäisivät tulevan tutulta henkilöltä tai hänen sähköpostiosoitteestaan, mutta jotka eivät kuitenkaan ole hänen kirjoittamiaan.
Huijauksissa käytetään usein apuna myös erilaisia tunteisiin vetoavia tarinoita. Viestin lähettäjä tarvitsee rahaa selvitäkseen sairaudesta, onnettomuudesta tai varkaudesta. Auttajalle luvataan palkkio, jota ei kuitenkaan koskaan tule.
– Suhtaudu kriittisesti kaikkiin verkossa esitettyihin pyyntöihin. Pankki-, luottokortti- ja henkilötietojesi kertominen verkossa on sama kuin antaisit rahasi tai luottokorttisi vieraisiin käsiin. Älä lähetä rahaa, ellet ole täysin varma pyytäjän henkilöllisyydestä ja luotettavuudesta, Risto Karhunen sanoo.
Lisätietoja:
Finanssialan Keskusliitto
johtaja Risto Karhunen, vahingontorjunta
puh. 020 793 4234