Korona herätti suomalaiset kohentamaan henkivakuutusturvaansa – ainutlaatuinen tutkimus sai jatkoa

Koronapandemia ja sen myötä kohonnut kuolemanriski havahduttivat suomalaiset miettimään oman perheensä taloudellista turvaa. Kuva: Shutterstock

Koronapandemia ja sen myötä kohonnut kuolemanriski havahduttivat suomalaiset miettimään oman perheensä taloudellista turvaa.
Finanssiala ry:n rahoittamasta Etlan tuoreesta tutkimuksesta selviää, että ensimmäisen koronavuoden 2020 alkupuolella otettiin 20 prosenttia enemmän henkivakuutuksia kuin aiempina vuosina vastaavaan aikaan.
Lisäksi uusien vakuutusten keskimääräiset vakuutussummat kasvoivat 16 prosentilla.

Etlan tutkimuksen on rahoittanut Finanssiala ry. Se on jatkoa Etlan vuonna 2022 julkaistuun henkivakuutusvajetta käsittelevään tutkimukseen. Tutkimus on ainutlaatuinen, sillä samanlaisella aineistolla ja samalla tarkkuudella ei ole aiemmin vastaavanlaista tutkimusta tehty.

Kuolema on yleensä iso ja ahdistava asia. Siihen liittyy paljon pelkoa ja epämieluisia ajatuksia. Siksi sitä ei haluta ajatella, saati puhua, mitä tapahtuisi, jos joku läheinen yhtäkkiä menehtyisi.

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemen mielestä kuolemastakin pitäisi ikävistä tunteista huolimatta pystyä puhumaan. ”Toisen tai ainoan huoltajan kuolema jättää väkisinkin ison loven perheen talouteen. Riittävän suuri henkivakuutus turvaisi jäljelle jäävän perheen kodin ja kulutusmahdollisuudet entisenlaisina. Erityisen tärkeä vakuutus on silloin, kun on lapsia ja lainaa.”

Etlan uusi tutkimus osoittaa, että korona sai ainakin osan suomalaisia havahtumaan siihen, millaisia rahallisia menetyksiä kuolemasta seuraa omalle kotitaloudelle. Vakuutuksia kuoleman varalle otettiin vuonna 2020 peräti 20 prosenttia aiempaa enemmän ja myös vakuutussummat kasvoivat korona-aikana.

Etlan tutkimuksessa kolme ryhmää erottuu reagoinnissaan muista. Henkilöt, joilla oli jonkinlainen henkivakuutus ennen pandemiaa, reagoivat muita enemmän. Myös korkeasti koulutetut reagoivat muita enemmän ja ottivat jopa 34 prosenttia enemmän uusia henkivakuutuksia kuin aiempina vuosina. Lisäksi henkilöt, joilla oli suuri henkivakuutusvaje, reagoivat muita useammin pandemiaan ottamalla henkivakuutuksen.

”Korona selvästi järkytti turvallisuuden tunnettamme ja yhä useampi alkoi pohtia sitä, ettei olekaan kuolematon. Moni varmasti havahtui myös siihen, etteivät yhteiskunnan suojamekanismit riitä turvaamaan kaikkea tarpeellista”, arvioi Ahosniemi.

Riittävän vakuutusturvan hankkiminen kuuluu taloustaitoihin

Ahosniemen mukaan vakuutukset kuuluvat tärkeänä osana talousosaamisen taitoihin. ”Suomalaiset vakuuttavat tunnetusti paremmin omaisuutensa kuin oman terveytensä tai henkensä. Jokaisen meistä on tärkeää oppia ajattelemaan riskejään kokonaisvaltaisesti, ja myös järkevässä määrin varautumaan niihin. Vapaaehtoisilla vakuutuksilla on tärkeä rooli lakisääteisen sosiaaliturvan täydentäjinä.”

Vuoden 2022 keväällä Etla julkisti tutkimuksen henkivakuutusturvan vajeesta Suomessa. Huoltajan kuolemasta aiheutuvan vakuutusturvan vajeeksi Etla laski tuolloin 65 000–70 000 euroa henkilöä kohti.

Koronatutkimus on jatkoa vuoden 2022 tutkimukselle ja siinä on hyödynnetty vakuutusyhtiöiden anonymisoitua dataa. Tarkastelussa olivat riskihenkivakuutukset sekä lainaturva- ja pariturvavakuutukset. Vuoden 2022 tutkimus oli maailman mittakaavassa harvinainen, sillä vastaavalla tavalla aineistoja yhdistäviä tutkimuksia ei juuri ole tehty.