Korkotason normalisoitumisesta ei aiheutune riskiä suomalaisille

​Korkojen nousu lisää monen asuntovelallisen korkokuluja tai pidentää laina-aikaa.

– Korkotason normalisoituminen tulevaisuudessa ei kuitenkaan aiheuta merkittävää riskiä suomalaisille asuntovelallisille tai pankeille, arvioi ekonomisti Arto Elomaa Finanssialan Keskusliiton uudessa Finanssimarkkinakatsauksessa, jonka ensimmäinen numero ilmestyi tänään.

Korkojen mahdollinen nousu ei vielä näy asuntoluottojen kysynnässä. Kesäkuussa asuntoluottoja nostettiin 1,9 miljardia euroa, joka on lähes taantumaa edeltävien huippukuukausien tasoa. Elomaan arvion mukaan yritysten ja kotitalouksien kannalta on lohdullista, että ohjauskoron nosto tulee vasta, kun eurojärjestelmä uskoo talouden kasvun olevan vakaalla pohjalla.

Finanssipuntari markkinoiden kuvaajana

Finanssimarkkinakatsauksen vakio-osana kuvataan jatkossakin finanssialan markkinanäkymiä. Markkinanäkymät -osuutta täydentää taulukko FK:n jäsenten Suomea koskevista talousennusteista. Mukana on myös keskeisten kotimaisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten tunnuslukuja.

Finanssimarkkinakatsaus tuo keskustelua täydentämään Finanssipuntarin. Puntari näyttää yhdellä luvulla finanssimarkkinakehitystä.

Johtaja Kaija Erjannin mukaan vuoden toisen neljänneksen lopun puntarilukemaa nostavat alkuvuoden osake- ja rahastosijoitusten kasvu ja arvon nousu. Luotonannon kasvuvauhti on 4,6 %:n tasolla.

– Puntari oli pakkasella vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen lopussa, mutta viisari on sen jälkeen noussut tämän vuoden ensimmäiseen neljännekseen asti. Vuoden toisen neljänneksen luvussa näkyy alkuvuonna alkaneen hyvän kehityksen taittumista, vaikka Puntarin lukema onkin edelleen hyvällä tasolla, Kaija Erjanti toteaa.

Esitys talletussuojan uudistuksista kaipaa rajauksia

Finanssimarkkinakatsauksen ensimmäinen teema-artikkeli käsittelee pankkiasiakkaan ja markkinoiden vakauden kannalta keskeistä aihetta, talletussuojaan tulevia muutoksia.

Johtaja Helena Laineen mukaan on helppo yhtyä komission perustavoitteeseen suojajärjestelmien harmonisoinnista. EU:n alueella on tällä hetkellä noin 40 toisistaan poikkeavaa talletussuojajärjestelmää tai –rahastoa. Heinäkuussa julkistetun esityksen taustalla on komission pyrkimys vähentää järjestelmien eroja.

– Esitys sisältää kuitenkin uudistuksia, joita ei voida pitää toteuttamiskelpoisina ainakaan sellaisenaan. Talletuksen käsite on määriteltävä riittävän tarkasti, jotta EU-tason yhdenmukaistaminen toteutuu. Olisi myös mietittävä rohkeasti rajauksia, joilla esimerkiksi korkoja suljettaisiin suojan ulkopuolelle. Järjestelmän tulisi sisältää elementtejä, joilla voidaan puuttua markkinoiden vakautta uhkaaviin ilmiöihin, Helena Laine toteaa.

Talletussuojalla on alun perin ymmärretty keskivertotallettajan käyttelytilillä olevien varojen turvaamista. Helena Laineen mukaan voidaankin kysyä, kuinka suurten talletusten on syytä kuulua talletussuojan piiriin. Nykyinen talletussuojan taso, 50 000 euroa, on jo yli kaksinkertainen siihen nähden, mille tasolle talletussuojaa lähdettiin aikanaan rakentamaan.