Komissio tavoittelee pääomamarkkinaunionia

EU-komissiossa finanssipalvelukomissaariehdokas Jonathan Hillin yhtenä päätavoitteena on niin sanotun pääomamarkkinaunionin (Capital Markets Union) edistäminen. Brysselissä kysellään nyt, mistä kaikesta tässä hankkeessa on kysymys.

Tulevan komission poliittisiin linjauksiin sisältyy ajatus pääomamarkkinaunionista. Puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin mukaan EU:n pääomamarkkinoita olisi kehitettävä ja yhdennettävä talouden ja kasvun rahoittamiseksi.

Pääomamarkkinaunioni toimisi vastapainona pankkiunionille. Eurooppalainen pankkikeskeinen järjestelmä rahoituksessa on tehnyt investointeja ja kasvua tavoittelevat luotonsaajat riippuvaisiksi pankkien luotonantomahdollisuuksista.

Euroopassa kolme neljäsosaa rahoituksesta tulee pankeilta. Useat Välimeren maat toimivat esimerkkinä pankkikeskeisyyden jähmettävistä vaikutuksista – jos pankeilla menee heikosti, menee asiakkaillakin.

Pelkästään pankkeja vahvistamalla EU ei pärjää, vaan rahoituskanavia on monipuolistettava. Pankkiunionilla on haluttu katkaista pankkien ja valtioiden välinen kohtalonyhteys. Tällaiseen malliin ei sovi ajatus, että investoinnit ja kasvu voitaisiin rahoittaa laajasti esimerkiksi julkisella rahoituksella.

Rahoituslähteiden monipuolistaminen mahdollistaisi tehokkaamman rahoituksen saatavuuden ja alhaisemmat rahoituskustannukset. Tämä edistäisi investointeja ja kasvua. Erityisen suuri uusien rahoitusvaihtoehtojen tarve on pk-yrityksillä.

Matkassa lainsäädännöllisiä mutkia ja riski turhasta sääntelystä

Pääomamarkkinaunionilla tavoitellaan EU:n investointi-ilmapiirin parantamista ja konkreettisia toimia pitkäaikaisten rahoitusmahdollisuuksien edistämiseksi. Esimerkiksi pk-yritysten mahdollisuutta hakea rahoitusta joukkovelkakirjamarkkinoilta parannettaisiin ja niitä koskevaa lainsäädäntöä kehitettäisiin.

Suomen EU-edustuston rahoituspalveluiden erityisasiantuntija Jyrki Knuutisen mukaan pääomamarkkinaunioni saattaa sisältää aikeen yhdenmukaisemmasta yhtiöitä koskevasta lainsäädännöstä. Esimerkkinä mahdollinen yritysten konkurssilainsäädännön harmonisointi. EU:n yhteisiä yrityslainamarkkinoita on Knuutisen mielestä vaikea tavoitella ilman tämän tyyppisiä lainsäädäntöhankkeita.

”Hanke pääomamarkkinaunionista voi sisältää Suomen finanssialan kannalta myönteisiä seikkoja. Tässä olisi kuitenkin tarkkaan harkittava, mitä etua uudesta sääntelystä on. Uuden komission tulisi pikemmin keskittyä jo tehdyn mittavan sääntelypaketin vaikutusten arviointiin ja täytäntöönpanoon. Toimivaa ei kannata korjata, jos se ei ole rikki”, Finanssialan Keskusliiton johtava lakimies Tuomas Majuri arvioi. Majurin mukaan yhtenäistä eurooppalaista valvontaa ja kriisinhallintasääntelyä tulisi luoda myös arvopaperimarkkinoilla välttämättömille infrastruktuuriyrityksille, kuten keskusvastapuolille ja arvopaperikeskuksille.

Pääomamarkkinaunionia ei voi syntyä ilman Isoa-Britanniaa, joka ei kuulu pankkiunionin euroalueeseen. Lontoossa sijaitsee Euroopan merkittävin pääomamarkkinakeskus ja pääomamarkkinaunionista vastaava komissaariehdokas Jonathan Hill on britti. Hänen saamanaan toimeksiantona hyvin säännelty ja yhtenäinen EU:n laajuinen pääomamarkkinaunioni tulee luoda vuoteen 2019 mennessä.