Mistä hyvinvointipalveluista yhteiskunta vastaa ja mistä kansalainen itse? Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander esittää, että seuraava hallitus käynnistäisi selvitystyön, jolla tähdättäisiin yksilöiden omien varautumismahdollisuuksien parantamiseen ja julkisen sektorin hoivavastuun tarkempaan määrittelyyn. Kiander evästi tulevia päättäjiä viime keskiviikkona Finanssialan Keskusliiton (FK) tilaisuudessa, jossa esiteltiin päättäjä- ja kansalaiskyselyn tuloksia hyvinvointipalvelujen rahoituksesta ja omaehtoisesta varautumisesta vanhuuteen.
FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mielestä strategiseen hallitusohjelmaan pitäisi kirjata tavoitteeksi, että omaehtoisesta taloudellisesta varautumisesta tehtäisiin nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa. Kauppi muistutti, että päättäjäkyselyn mukaan jopa 78 prosenttia uskoo omaehtoisen varautumisen lisääntyvän. Sekä kansalaiset että poliittiset päättäjät kokevat myös voimakkaasti, että omaehtoisesta varautumisesta vanhuuden varalle pitäisi tehdä nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa. Molemmissa vastaajaryhmissä näin ajattelee yli 70 prosenttia vastaajista.
Suomalaiset ovat valmiita käyttämään omaa varallisuuttaan hyvinvointinsa rahoitukseen, mutta eivät halua siihen pakkoa. FK:n tilaisuudessa järjestetyssä paneelissa keskusteltiin siitä, voisiko omistusasunto tai muu varallisuus jatkossa korottaa kunnallisten hoivapalveluiden asiakasmaksuja.
Ajatus sai Kianderilta, Kaupilta ja Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriaiselta täystyrmäyksen. Kolmikon mielestä niiden kansalaisten, joilla on maksukykyä, on otettava nykyistä enemmän vastuuta oman hyvinvointinsa rahoituksesta mutta sen on tapahduttava vapaaehtoisuuden pohjalta, ei pakolla. Varallisuuden huomioiminen pitkäaikaishoidon maksuissa johtaisi kannustinongelmiin, tarpeettomaan verosuunnitteluun ja perheiden mielivaltaiseen kohteluun – ja siihen, että vähemmän onnekkaat menettäisivät omaisuutensa.
VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiainen sen sijaan piti mahdollisena, että myös varallisuus voisi jatkossa jollain lailla vaikuttaa asiakasmaksuihin.
Politiikan päättäjille tehdyssä tutkimuksessa 59 prosenttia vastaajista vastusti varallisuuden huomioimista kunnallisissa hoivamaksuissa. Kansalaiset vastustavat sitä poliitikkojakin ponnekkaammin. FK:n viime keväänä teettämän vakuutustutkimuksen mukaan 78 prosenttia kansalaisista vastasi kieltävästi tätä koskeneeseen kysymykseen.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
