Resurssitehokkuus on tulevaisuuden merkittävin liikevoima. Se ohjaa talouden, yhteiskunnan ja teknologian kehitystä. Tämä on keskeisin havainto Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ”Kehityksen kuudes aalto”- tutkimusprojektin tuloksista, joita esiteltiin ”Tartumme toimeen” -seminaarissa marraskuun alussa Helsingissä. Seminaarissa keskusteltiin professori Markku Wileniuksen tutkimuksen pohjalta tulevaisuuden trendeistä ja muutoksen tarpeista finanssialalla ja metsäteollisuudessa.
”Kehityksen kuudes aalto, systeemiset innovaatiot ja Suomi: Menestystekijät 2010-2050” –tutkimushanke alkoi vuonna 2012. Tutkimushankkeen työpajoihin osallistui lukuisa määrä asiantuntijoita finanssisektorilta ja metsäalalta. Hankkeen ohjausryhmässä olivat mukana Finanssialan Keskusliitosta johtaja Timo Silvola ja kehityspäällikkö Päivi Luna.
”Maailmantaloudessa on alkanut kehityksen kuudes aalto, joka mullistaa vanhaa. Tästä tutkimus on saanut nimensäkin. Kuudes aalto-malli perustuu venäläisen taloustieteilijä Nikolai Kondratieffin muotoilemaan teoriaan talouden pitkäaikaisista sykleistä, joista jokaisella on juuri sille tyypillisiä teknologioita ja yhteiskunnallisia rakenteita”, toteaa johtaja Timo Silvola.
Tutkimuksessa esille tulleiden trendien valossa Suomen huikein menestyspotentiaali uudessa aallossa liittyy metsään, ja siihen liittyvään osaamisen uudistamiseen. Finanssialan rooli ja merkitys liittyy kasvun mahdollistamiseen välittäjätoimialana, mutta kuudennen aallon yhteiskunnallisten muutosten myötä sillä on myös mahdollisuus olla avaintrendien ja innovaatioiden hyödyntäjä ja omien innovaatioiden kehittäjä.
Professori Wileniuksen mukaan Suomi nousee nykyisestä aallonpohjasta vain jos finanssiala ja metsäteollisuus, jotka ovat molemmat kansantalouden kannalta keskeisiä toimialoja, saadaan rakentamaan uusia toimintamalleja ja luomaan uusia tuotteita ja palveluita. Finanssialalla raha on saatava kiertoon nykyistä tehokkaammin, jotta se hyödyttäisi koko kansantaloutta ja saisi aikaan yritystoimintaa, työllisyyttä ja kasvua. Metsäteollisuudessa pääpainon pitäisi siirtyä uusiin tuotteisiin ja konsepteihin. Perinteinen paperiteollisuus on digitalisoitumisen seurauksena kokenut vakavan kriisin.
Maailmantalouden megatrendit, kuten raaka-aineiden hinnan asettuminen pysyvästi aikaisempaa selvästi korkeammalle tasolle, sekä ympäristön kestävyyteen liittyvät tekijät johtavat siihen, että kuudennen aallon tärkeimpänä teknologisen, taloudellisen ja sosiaalisen muutoksen ajurina toimii resurssitehokkuus. Muutos kohti tehokkaampaa resurssien käyttöä on jo käynnissä.
”Pitkällä aikavälillä uusien korkeamman arvonlisän tuotteiden syntyminen on välttämätön ehto talouden menestykselle. Tarvitsemme myös julkisen ja yksityisen rahoituksen yhdistämistä, sillä ikärakenteen muutos tuo tullessaan hoivapalvelujen rahoituksen haasteen. Siihen vastaamiseen tarvitaan yksityistä rahoitusta. Tässä on myös finanssialan innovaatioiden paikka”, summaa Päivi Luna tutkimuksen hypoteeseja ja tuloksia.
Suomen haasteena on, että älykkäät ratkaisut vaativat investointeja ja investoinneissa Suomi on jäänyt dramaattisesti jälkeen. Säästöillä ei synnytetä uutta. Ne yhteiskunnat pärjäävät Wileniuksen tutkimuksen mukaan parhaiten, jotka osaavat soveltaa teknologiaa ja joissa ihmiset tekevät yhteistyötä, pärjäävät ja voivat hyvin.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
