Eläketoimijoiden tekemän tuoreen kyselyn mukaan vain 45 prosenttia suomalaisista on samaa tai osittain samaa mieltä siitä, että eläke turvaa työuran jälkeen kohtuullisen toimeentulon. FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mukaan eläketurva kattaa hyvin senioriajan peruskulut, mutta sen rinnalle on luotava keinoja omaan säästämiseen muita tarpeita varten.
”Luottamus suomalaiseen eläkejärjestelmään on syyttä suotta niin huonoissa lukemissa kuin eläketoimijoiden yhteinen kysely osoittaa. Työeläkejärjestelmä kestää hyvin sen tarkoituksen, mihin se on tehty – eli kattamaan vanhuuden ajan normaalista elämisestä aiheutuvat kulut”, sanoo Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi Porin SuomiAreenassa.
”Eläkejärjestelmän rinnalle tarvitaan lisäksi ihmisten omaehtoista ja vapaaehtoista varautumista, eli säästämistä vanhuuden hoivatarpeesta aiheutuviin kustannuksiin”, Kauppi jatkaa.
Sama periaate toimii vanhuuteen varautumisen lisäksi myös muussa vakuuttamisessa. Lakisääteiset ratkaisut ovat luotettavia ja luovat erinomaisen pohjan, mutta omaan varautumiseen pitäisi kannustaa myös muussa kuin vanhuuteen varautumisessa.
Henkivakuutus osa ratkaisua – nykyinen veroetu toimiva
Jotta omaehtoinen lisävarautuminen erilaisiin elämäntilanteisiin olisi mahdollisimman kannustavaa, tulisi valtiovallan rohkaista sitä kaikin tavoin, eikä missään tapauksessa asettaa lisäesteitä.
Valtiovarainministeriö on äskettäin lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen perintö- ja lahjaverolakia koskevasta lakiesityksestä, jonka mukaan henkivakuutuskorvausten verotusta kiristettäisiin. Tällä hetkellä henkivakuutuskorvaukset ovat laissa määritellyille lähiomaisille pääsääntöisesti perintöverosta vapaita 35 000 euroon asti.
”Lakiluonnoksen mukainen perintöveron kiristäminen rapauttaa ajatusta omaehtoiseen säästämiseen kannustamisesta. Eläkejärjestelmät ja niitä täydentämään tarkoitetut vapaaehtoiset vakuutukset on tehty tuomaan taloudellista turvaa silloin, kun työkyky on jostain syystä vaarassa tai menetetty, oli kyse sitten vanhuudesta, kuolemasta, sairaudesta tai tapaturmasta.”
”Henkivakuutusjärjestelmä on luotu tuomaan turvaa tilanteeseen, jossa perheen elättäjä menehtyy ja taloudelliset vastuut jäävät lesken ja lasten kannettaviksi. Valtiovarainministeriön lakiluonnos ei tue ajatusta, jossa kansalaisia kannustettaisiin itse varautumaan erilaisiin ikäviin tilanteisiin elämässä. Myös riskihenkivakuutus on vapaaehtoista varautumista, mutta kuoleman, ei vanhuuden varalle”, Piia-Noora Kauppi sanoo.
Eläketoimijoiden kyselyn teki IRO Research Oy toukokuun viimeisellä viikolla. Työelämää koskevia kysymyksiä kysyttiin tuhannelta suomalaiselta. Toimeksiantajina olivat Etera, Ilmarinen, Kela, Keva, Tela ja Varma. Tutkimuksen otos edustaa suomalaisia iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kyselyn luotettavuusväli on +- 3,2 %.
Telan tiedote: Puolet suomalaisista luottaa yhteiskunnan huolenpitoon