EMUn tulevaisuus uskottavana ja toimintakykyisenä rahaliittona edellyttää Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mielestä nykyistä tehokkaampia pääoma– ja työmarkkinoita. Kauppi pitää perjantaina 4.9. julkaistua Vesa Vihriälän kirjoittamaa EVA-raporttia ”Kun paha päivä koittaa – EMU vaatii korjausta mutta ei fiskaaliunionia” tärkeänä keskustelunavauksena.
Vihriälä hahmottelee raportissaan myös pankkiunionin kehittämistä. Kaupin mukaan yhteiselle talletussuojalle osana pankkiunionia ei ole kuitenkaan nykytilanteessa edellytyksiä.
”Pankkiunioniin sisältyvä yhteinen kriisinratkaisurahasto luo jo laaja-alaisen yhteisvastuun erimaalaisten pankkien välille. Suomalainen finanssiala ei halua enempää lisätä pankkien – ja viime kädessä niiden asiakkaiden – välistä yhteisvastuuta.”
Suomalaiseen talletussuojajärjestelmään kerätyt varat on Kaupin mukaan käytettävä vain suomalaisten pankkien tallettajien saatavien turvaamiseen. Suomessa on vuodesta 1998 alkaen kerätty pankeilta varoja talletussuojarahastoon jo noin miljardi euroa. Se on merkittävästi enemmän kuin EU:n talletussuojadirektiivi edellyttää.
Pankkiunionimaiden pankki- ja talletussuojajärjestelmät eroavat Kaupin mukaan kunnoltaan huomattavasti toisistaan, minkä vuoksi yhteisvastuun laajentaminen lisäisi moraalikato-ongelmia ja johtaisi epäoikeudenmukaiseen taakanjakoon. Tällä hetkellä esimerkiksi Alankomaissa, Itävallassa ja Italiassa ei ole ollenkaan rahastoitu varoja talletussuojaa varten.
Kauppi muistuttaa, että hyvin asiansa hoitaneet tahot, kuten Suomi, joutuisivat helposti maksumiehiksi. ”Yhteinen pankkivalvonta ei poista edellä mainittuja ongelmia, koska se on vasta aloittanut toimintansa eikä sen toimivuudesta ole vielä varmaa näyttöä. Euroopan Keskuspankin johdolla tehty pankkien kuntoarvio kattoi vain osan pankkiunionin pankeista – sen ulkopuolelle jäi tuhansia pienempiä pankkeja, joiden kuntoa ei ole ehditty vielä yhdenmukaisesti arvioida.”
