EU-maiden valtiovarainministerien
Ecofin-neuvosto linjaa juhannusaaton kokouksessaan pääomamarkkinaunionin
jatkovalmistelusta. Unionin tarkoituksena on helpottaa pääomien liikkumista ja
monipuolistaa yritysrahoituksen eri vaihtoehtoja. Suomalainen finanssiala
kannattaa hanketta, mutta muistuttaa, ettei lainsäädäntöä tule rakentaa ”sama
sopii kaikille” -periaatteella.
Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi Finanssialan Keskusliitosta toteaa, että finanssikriisin jälkivaikutukset tuntuvat Euroopassa edelleen voimakkaina. Ongelma numero yksi on rahoituksensaanti, joka EU:ssa on varsin kankeaa muihin G20-maihin verrattuna.
”Yritysten rahoitusmahdollisuuksien monipuolistaminen on kannatettavaa, vaikka Suomessa rahoituksensaanti onkin muihin EU-maihin verrattuna hyvällä tolalla ja pankkien kyky rahoittaa yrityksiä vahva. Pääomamarkkinoiden rakenteiden kehittäminen tuo vaihtoehtoja erityisesti nopeasti kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustarpeisiin. Valtaosalle yrityksistä pankkirahoitus on kuitenkin jatkossakin se keskeinen, ellei ainut rahoituskanava.”
Kauppi muistuttaa, että pääomamarkkinaunioni ei ole pankkiunionin kaltainen rakenteellinen uudistus vaan ensisijaisesti komission toimenpideohjelma. Sitä ei Kaupin mukaan pidä rakentaa liian pitkälle menevän lainsäädännön harmonisoinnin keinoin. Sääntelyssä tulee muutenkin noudattaa kaikkia paremman sääntelyn periaatteita mukaan lukien eri vaihtoehtojen huolellinen vaikutusarviointi.
”Liian yksityiskohtainen sääntely johtaa helposti tilanteeseen, jossa toimintatavat eivät sovi enää oikein kenellekään.”
Kaupin mukaan komission tulisikin arvioida kansallisesti parhaita käytäntöjä ja laatia niiden pohjalta toimenpidesuosituksia tilanteisiin, joissa EU:n lainsäädäntöprosessi on liian hidas. ”Esimerkiksi valtiovarainministeriön käynnistämä hanke suomalaisten joukkolainamarkkinoiden kehittämiseksi on toimenpide, jolla saavutetaan EU-tasoa huomattavasti nopeammin konkreettisia tuloksia.”
Kauppi painottaa myös, että pääomamarkkinaunionilla ei saa kasvattaa julkisen vallan roolia markkinoilla eikä julkisen vallan tule puuttua markkinoiden sijoituspäätöksiin. ”EU-lainsäätäjän on lopetettava myös markkinoiden toimintaa heikentävien vero- ja muiden sääntelyhankkeiden valmistelu. Tällaisia ovat esimerkiksi rahoitusmarkkinavero sekä pankkien rakennerajoitukset.”
Myös Suomen valtio on korostanut pääomamarkkinaunionia koskevasta vihreästä kirjasta antamassaan vastauksessa huolellisten vaikutusarvioiden tärkeyttä sekä sitä, että uutta sääntelyä tulee antaa vain, jos se selvästi tuottaa lisäarvoa.
EU:n komissio sai unionia koskeneella konsultaatiokierroksella valtaisat 425 vastausta, joita virkamiehet nyt perkaavat. Komission yhteenveto ja yksityiskohtainen toimintasuunnitelma ovat valmistumassa syyskuussa.
