Pankkien lisääntyneet kustannukset leikkaavat kasvua
”Maan hallitus on sitoutunut loppuvaalikautena välttämään teollisuudelle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä. Puoliväli-istunnossaan hallitus myös lupasi tarkastella olemassa olevaa sääntelytaakkaa. Nämä kannatettavat linjaukset on ulotettava myös finanssialalle”, Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi vaatii.
Kaupin mukaan suomalainen finanssiala toimii terveellä pohjalla, eikä se ole vastuussa Eurooppaa yhä vaivaavasta kriisistä. ”Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat tällä hetkellä Suomen suurimpia veronmaksajia. Hallituksen on sitouduttava ensi viikon torstain kehysriihessä siihen, että finanssialalle ei langeteta uusia lisäkustannuksia.”
”Finanssialan sääntelyn parantaminen on tarpeen, mutta ylilyöntejä pitää ehdottomasti välttää. Jo tähän mennessä tehdyt sääntely- ja veropäätökset vaikeuttavat selvästi finanssialan yritysten toimintaa. Tämän vuoden alusta voimaan tullut kansallinen pankkivero nakertaa finanssisektorin mahdollisuuksia tukea työllisyyttä ja kasvua”, Kauppi korostaa.
Pankkivero on Kaupin mukaan tyypillinen negatiivinen vero, jonka kansantaloudelliset kustannukset ylittävät saavutettavat hyödyt. Pankkiveron vaikuttavuusselvityksien puutteellisuus näkyy nyt yllättävinä vaikutuksina.
Finanssialan Keskusliitto korosti pankkiverolakiesityksestä antamassaan lausunnossa, että pankkivero johtaa pankkien taholta erilaisiin sopeutustoimiin. Kyse voi olla irtisanomisista, toimintojen uudelleen järjestelyistä tai niiden siirroista esimerkiksi ulkomaille. Kaupin mukaan hallitus tiedosti nämä riskit. Pankkiverolain perustelujen mukaan pankkivero saattaa aiheuttaa paineita pankkien yritysjärjestelyihin, jolloin veroa ei kertyisikään suunniteltua 170 miljoonaa euroa.
Kauppi muistuttaa, että pankit ja muut luottolaitokset toimivat taloudessa välittäjän roolissa. ”Lisäksi ne tarjoavat asiakkailleen muun muassa maksujenvälitys- ja riskienhallintapalveluita. Merkittävä osa pankkiveron lisäkustannuksesta siirtyy asiakkaille. Uusien lainojen isommat korkomarginaalit sekä pankkien asiakkailtaan perimien asiakasmaksujen nousu heikentävät väistämättä kasvua.
