”Kasvuhakuisuus on yrityksen kehittymiselle ydinkysymys” – rahoittajan vinkit kasvuun tähtääville yrityksille

Kysyntä pankkirahoitukselle on ollut kuluneena vuonna vielä maltillista, mikä OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemen mukaan johtuu vaisusta talouskehityksestä. Keitaanniemi kuitenkin huomauttaa, että kestävän yritysrahoituksen kysyntä on ollut jopa vahvassa kasvussa, eikä rahoituksen saatavuudessa ole ongelmia.

”Rahoituksen saatavuus on pysynyt hyvällä tasolla, eikä se ole kasvun este”, Keitaanniemi vakuuttaa.

Keitaanniemen mukaan hyville hankkeille löytyy kyllä rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kunnossa.

”Suomi tarvitsee vahvoja, kasvavia yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja ja talouskasvua.”

Keitaanniemi kuitenkin muistuttaa, että yrityksen rahoitusjärjestelyt riippuvat osin siitä, missä vaiheessa yritys on. Alkutaipaleella olevien kasvuyritysten ja startup-yritysten tapauksessa vaaditaan yrittäjän omaa pääomaa ja erilaisia välirahoituksen instrumentteja. 

”Pankkirahoituksella ei voi rahoittaa sellaista osuutta, joka kuuluu selkeästi omistajan riskin alueelle”, Keitaanniemi muistuttaa. ”Pankit kuitenkin kuuluvat kumppanuusverkostoon ja osaksi kokonaisratkaisuja, autettaessa kasvuhakuista yritystä”, hän lisää.

Avoimuus ja aktiivinen dialogi kaiken A ja O

Keitaanniemi toteaa, että pankki ottaa yritystä rahoittaessaan itse liiketoimintariskiä, ja siksi myöntökriteerien täyttymisessä täytyy olla mahdollisimman huolellinen.

”Pankkirahoituksen kannalta ennustettava kassavirta on äärimmäisen tärkeää. On oltava tiedossa tilauksia ja niistä saatavaa rahaa, joilla lyhentää lainaa.”

Keitaanniemi korostaa pankin ja asiakkaan välisen kommunikaation tärkeyttä: informaation on kuljettava avoimesti ja ajoissa. Siihen velvoittaa Keitaanniemen mukaan jo viime vuosina vahvasti lisääntynyt sääntelykin, joka asettaa aiempaa enemmän raameja rahoituksen myöntämiselle ja on kasvattanut informaation tarvetta. Pankki tarvitsee muun muassa investointilaskelmien ennusteita tuotoista, kassavirroista ja kannattavuudesta, joihin liittyvät faktat pitäisi pystyä todentamaan. Vaikeudet tarjota riittävästi tietoa voivat Keitaanniemen mukaan hankaloittaa rahoituksen saantia.

”Keskusteluyhteyden merkitys korostuu pienten yritysten kanssa, sillä pienemmissä yrityksissä ei yleensä tehdä yhtä kattavaa raportointia kuin suuremmissa. Vahvasti proaktiivinen yhteydenpito on tärkeää. Yritystoimintaan kuuluu, että välillä on haastavia aikoja, ja silloin yhtiön tulisi olla yhteydessä pankkiin jo ennen kuin ongelmia ilmaantuu.”

Keitaanniemen mukaan jatkuva dialogi ja sparraus pankkien kanssa on myös yrityksen etu, sillä siten yritys pysyy parhaiten perillä siitä, mitkä ovat kasvun rajat rahoituksen näkökulmasta.

Kasvavat yritykset, terve talous

Hyviä kasvu- ja investointihankkeita voisi olla Keitaanniemen mukaan enemmänkin, ja niihin hän toivoisi panostusta myös julkiselta vallalta. Yritystoimintaa tukahduttavia sääntelymuutoksia tulisi välttää. Keitaanniemi näkisi mielellään Suomessa vireän ja kasvua tavoittelevan yrityskentän.

”Kasvuhalut ovat usein merkki halukkuudesta työllistää, kansainvälistyä, olla kestävän kehityksen edelläkävijä tai moderneista liiketoimintamalleista, esimerkiksi tekoälyn innovatiivisesta hyödyntämisestä.”

Yritykset voivat kasvaa sekä orgaanisesti että yrityskauppojen avulla. Keitaanniemi osoittaa sanansa myös yrityskaupoista kiinnostuneille.

”Yrityskauppoja suunnitellessa on hyvä ottaa ulkopuolista apua niiltä, joilla kokemusta yrityskaupoista, sillä yrityskaupoissa on paljon huomioon otettavia asioita, joissa yrityskaupoissa kokematon voi tehdä virhearviointeja tai jättää asioita huomioimatta.”

Keitaanniemi kuitenkin korostaa, että mikään konsulttiapu ei korvaa johdon sataprosenttista sitoutumista hankkeisiin. Myös yrityskauppoja tehtäessä tulee käydä asioita läpi rahoittajan kanssa huolellisesti etukäteen.

Haastattelun lopuksi Keitaanniemi muistuttaa, että kasvuhakuisissa yrityksissä tarvitaan innostuksen lisäksi viileän analyyttistä otetta.

”Kasvuhakuisuudessa on koko ajan hyvä huolehtia tasapainosta innovaatiokyvyn, taloudellisen suunnittelun ja strategisen kehittämisen välillä”, Keitaanniemi kiteyttää.

Uutinen on julkaistu alun perin osana Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) Kasvun tekijät -sarjaa. Sarjassa yritysjohtajat jakavat arvokkaita vinkkejään yrityksille, jotka tähtäävät kasvuun.