- Euroopan keskuspankki (EKP) kaavailee mahdollisuutta laskea liikkeelle digieuro, joka toimisi käteistä täydentävänä digitaalisena maksuvälineenä. Viimeisin päätös valmistelun jatkamisesta tehtiin tämän vuoden lokakuussa.
- Euroopan komissio on tehnyt digieurosta lainsäädäntöehdotuksen, joka on parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa.
- Finanssialan näkemyksen mukaan digieuroon liittyy runsaasti avoimia kysymyksiä ja suoranaisia uhkia.
Digieuroa käsiteltiin Finanssiala ry:n järjestämässä Pyöreän pöydän webinaarissa. Tilaisuuden tallenne on kokonaisuudessaan saatavilla Youtubessa ja upotteena jutun lopussa.
”Olen erittäin huolissani Euroopan keskuspankin roolista digieuroprojektissa. Ymmärrän hyvin sen, että maksuliikennettä hallitsevat täysin yhdysvaltalaiset korttiyhtiöt – Visa, Mastercard, Amex – ja jos tilanne tulisi, että niiden välittämä maksuliikenne menisi täysin poikki, olisimme todella vaikeassa tilanteessa. Ymmärrän tämän turvallisuuspoliittisen aspektin asiassa hyvin. Nyt luottolaitoksia valvova viranomainen on tulossa sotkemaan markkinoita rakentamalla maksujärjestelmää. Tämä on seikka, joka pitää voimakkaasti kyseenalaistaa”, sanoi kokoomuksen kansanedustaja Aura Salla kuunneltuaan ensin asiantuntijoiden alustukset digieurosta ja siitä, tarvitaanko sitä lainkaan.
Sallan huoli liittyy EKP:n kaksoisrooliin: keskuspankki on nyt liikepankkien valvoja, mutta digieuron myötä siitä tulisi maksujärjestelmäpuolella myös liikepankkien kilpailija.
Salla istuu eduskunnan suuressa valiokunnassa, joka linjaa Suomen kantaa digieuroon. Kansanedustajana Sallalla on vahva tietopohja digieurokeskusteluun, sillä ennen kansanedustajuuttaan hän työskenteli Facebookin emoyhtiön Metan EU-asioista vastaavana yhteiskuntasuhdejohtajana. Facebook kehitteli myös omaa digitaalista maksuvälinettään, Libraa, mutta hautasi hankkeen sittemmin.
Maksuliikenteen luotettavuus on noussut agendalle osin Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ja osin Yhdysvaltain poliittisen tilanteen vuoksi. Venäjän kansainvälistä maksuliikennettä vaikeutettiin osana lännen pakotteita. Yhdysvalloissa taas Donald Trumpin hallinnon arvaamattomuus on saanut Euroopan tässäkin asiassa varuilleen.
”Suomi on ottanut tähän (digieuroon) varovaisen positiivisen kannan, mutta se, miten saamme digieuron käytännössä toimimaan – siihen on löydettävä vastauksia”, Salla totesi.
Kuka maksaa kustannukset – miten käy rahoitusvakauden?
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ymmärtää Euroopan huolet maksamisen strategiseen autonomiaan liittyen. Hän nostaa esille kuitenkin kolme huolta:
”Rahoitusvakaus, lainojen saatavuus ja kustannukset. Jos esimerkiksi talletuspakotilanteessa kaikki muuttaisivat tileiltään maksimimäärän digieuroiksi, pahentaisi se talletuspakoa ja heikentäisi siten rahoitusvakautta. Toisaalta digieurolla olisi vaikutusta lainojen saatavuuteen – pienille pankeille talletukset ovat keskeinen ja edullisin varainhankinnan muoto. Jos talletukset pankeissa vähenisivät ihmisten muuttaessa rahojaan digieuroiksi, vähentäisi se suoraan pienten pankkien mahdollisuuksia myöntää lainoja. Kolmanneksi kyse on kustannuksista – ne ovat tämän mittaluokan projektissa valtavat”, Ahosniemi toteaa.
Digieurokaavailuissa on ajateltu, että yksittäisellä kansalaisella voisi olla omistuksessaan vain rajattu määrä digieuroja. Rajan suuruutta on heitelty ilmoille, ja yksi mahdollinen esimerkkisumma on ollut 3000 euroa. Se on suurin piirtein kierrossa olevien eurosetelien määrä jaettuna Euroopan väkiluvulla.
”Digieurolompakon koko on vaikea asia. Jos digieuroja ei voi yksittäisellä kansalaisella olla kovin paljon lompakossaan, on niillä vaikea ostaa vähänkään isompia ostoksia. Tämä heikentää digieuron suosiota ja käytettävyyttä. Jos taas kansalaisen digieurosaldoraja on suuri, on sillä vaikutusta pienten pankkien rahoitusvakauteen” pohti Danske Bankin maksuliikenneasiantuntija Jarmo Heilakka.
On ongelmallista, jos luottolaitokset velvoitetaan digieuron jakeluun ilman tarkempaa tietoa jakelusta aiheutuvien kustannusten määrästä tai niiden kompensaatiosta. Pahimmassa tapauksessa jokainen digieuroilla tehty maksu aiheuttaa pankeille raakaa tappiota, jolloin kannusteet jaella uutta maksuvälinettä ovat olemattomat.
Suomen Pankin osastopäällikkö Päivi Heikkinen vastasi FA:n paneelissa epäilyihin ja vetosi siihen, että hanke on vielä selvitysvaiheessa. Päätöstä digieuron liikkeellelaskusta ei ole tehty.
”Keskuspankki on näissä asioissa hidas, olemme selvittäneet asiaa jo vuosia ja selvitämme edelleen. Ymmärrän, että huolia on, mutta on oltava kärsivällinen. Emme kuitenkaan keskuspankissa voi jättää asiaa huomiotta. Jos päätetään tulla uudella maksuvälineellä markkinoille, ei silloin voi lähteä tekemään kuuden tai kahdeksan vuoden selvitystä. Silloin ollaan auttamatta myöhässä”, Heikkinen sanoo.
Katso tallenne webinaarista
FA:n Pyöreän pöydän webinaari: Mihin tarvitaan digieuroa?
- Miksi tarvitsemme digieuron?
Päivi Heikkinen, maksujärjestelmäosaston osastopäällikkö, Suomen Pankki - Onko todella niin, että tarvitsemme digieuron?
Peter Jansson, johtava asiantuntija, Finanssiala ry - Paneelikeskustelu: Mitä kansalaisen pitäisi digieurosta ajatella?
- Arno Ahosniemi, toimitusjohtaja, Finanssiala ry
- Päivi Heikkinen, osastopäällikkö, Suomen Pankki
- Jarmo Heilakka, Finanssiala ry:n maksuliiketoimikunnan puheenjohtaja, Danske Bank
- Aura Salla, kansanedustaja, kokoomus
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Rahoitus- ja vakuutusala tarjoavat yhteiskunnalle kriittisiä palveluja – työtaistelu ei saa pysäyttää esimerkiksi tunnistautumista ja eläkkeiden maksua
Vuonna 2025 etenevä EU:n pikamaksuasetus nopeuttaa maksuja ja hankaloittaa huijauksia
Kortille painetun numeron käytöstä verkkomaksuissa voidaan vähitellen luopua – korttimaksamisen muutos nopeuttaa verkkomaksamista ja lisää sen turvallisuutta
FA:n Arno Ahosniemi Kauppalehdessä: Pankkien kriittiset toiminnot rajattava lakko-oikeuden ulkopuolelle
