FA:n kansalaiskysely: Suomalaisten kotitalouksien uskallus tehdä isoja hankintoja ennätyksellisen alhaalla – Ahosniemi vaatii hallitukselta ripeitä toimia kasvun vauhdittamiseksi

Suomalaisten kotitalouksien uskallus ja mahdollisuus tehdä isoja hankintoja, kuten asunnon osto tai remontti, on hyvin alhaisella tasolla, ilmenee Finanssiala ry:n (FA) Norstat Oy:llä teettämästä kansalaiskyselystä. Puolet vastaajista kertoo luopuneensa suunnitelmistaan joko kokonaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa epävakaan maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi. Kyselyyn vastasi joulukuussa 2024 runsaat 2000 ihmistä.

”Suomalaisten luottamus omaan talouteensa vaikuttaisi olevan edelleen hyvin matalalla kyselyn mukaan. Näin siitäkin huolimatta, että asuntolainojen korot ovat olleet jo pitkään laskusuunnassa ja inflaatiokin on taittunut”, toteaa FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.

FA on kysynyt suomalaisilta viisi kertaa vuodesta 2022 lähtien, miten epävakaa maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa heidän omiin tai perheensä suunnitelmiin, kuten asunnon tai vapaa-ajan asunnon ostamiseen tai remontointiin. Ensimmäinen kysely tehtiin vuoden 2022 keväällä, jolloin Venäjä oli aloittanut hyökkäyssodan Ukrainaan.

Vuoden 2024 helmikuussa tehdyssä kansalaiskyselyssä näkyi jo selviä optimismin merkkejä. Tällöin alle 40 prosenttia vastaajista kertoi joutuneensa lykkäämään tai perumaan omat hankintasuunnitelmansa.

”Vielä vuoden 2024 alussa suomalaisilla on selvästi ollut ajatus siitä, että pahin on jo takana ja taloudellisesti vakaampi ja parempi aika alkamassa. Tämän tuoreen kyselyn valossa näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan suomalaisten taloudellinen epävarmuus on palannut samalle tasolle, missä se oli alimmillaan vuonna 2023. Polttava kysymys kuluu, miten suomalaisiin saadaan valettua uskoa parempaan ja turvatumpaan huomiseen”, Ahosniemi pohtii.

Mitä nuorempi vastaaja, sitä kovemmalla koetuksella on usko tulevaisuuteen. 18–49-vuotiaista lähes 60 prosenttia vastaa lykänneensä tai luopuneensa suunnitelmista. Kaikkein vähiten epävakaa maailmantilanne on vaikuttanut 70–79-vuotiaiden suunnitelmiin. Heistä 30 prosenttia vastaa lykänneensä tai luopuneensa hankinnoista.

Tarvitaan optimismia ja toivoa synkkyyden sijaan

Ahosniemi luo katseensa maan hallituksen suuntaan. Vaikka hallituksen tekemät päätökset ja leikkaukset julkisen talouden tasapainottamiseksi ovatkin välttämättömiä, on niiden vastapainoksi luotava myös optimismia.

”Hallituksen on rakennettava uskottavaa kuvaa paremmasta huomisesta ja toimista, joiden avulla Suomi saadaan mahdollisimman pikaisesti takaisin kasvun tielle. Tässä asiassa odotan paljon Risto Murron vetämältä työryhmältä, joka pääministerin pyynnöstä etsii uusia keinoja Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi.”

Ahosniemen mukaan yksi syy suomalaisten ylivarovaisuuteen on pysähtyneissä kiinteistömarkkinoissa. Jos oman asunnon ei odoteta menevän nopeasti kaupaksi, laitetaan jäihin myös uuden asunnon tai kesämökin ostoaikeet.

”Kiinteistömarkkinoiden ahdingon helpottamiseksi olisi tärkeää kääntää kaikki kivet ympäri. Hallituksella on käsi täynnä kortteja, jotka auttavat tässä vähintään keskipitkällä tähtäimellä: tehdään ASP-järjestelmästä houkuttelevampi, uudistetaan Ara-tuotantoa rahoittajia paremmin kiinnostavaksi ja varmistetaan, ettei RS-rakentamisen rahoittamista vaikeuteta.”

Ahosniemen mukaan hallitusohjelmassa on paljon muitakin kirjauksia, joiden avulla voidaan luoda kasvua ja sitä kautta lisätä suomalaisten optimismia tulevaisuuteen ja omaan talouteensa.

”Hallituskausi lähenee puoliväliään, mutta vielä hallituksella riittää työsarkaa toteuttaa hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet. Työllistämisen esteitä on edelleen poistettava, jotta suomalaisille saadaan työpaikkoja ja yrityksille työntekijöitä. Kansankapitalismia edistämällä voidaan auttaa suomalaisia vaurastumaan ja nousemaan paremmin oman taloutensa haltijoiksi.”