- Julkisuuslakia sovelletaan vakuutusyhtiöihin silloin, kun ne käyttävät toiminnassaan julkista valtaa.
- Julkisen vallan käyttö on rajattu osa yksityisten, kilpailluilla markkinoilla toimivien vakuutusyhtiöiden toimintaa.
- Jos julkisuuslain soveltamisalaa laajennetaan julkisen vallan käyttämisestä julkisen hallintotehtävän hoitamiseen, muutosta ei pidä ulottaa vahinko- ja työeläkevakuutusyhtiöihin.
- Monet vakuutusyhtiön toiminnot palvelevat useita niin vapaaehtoisia kuin lakisääteisiä vakuutuslajeja. Ehdotettu uudistus lisäisi soveltamisalan rajojen tulkinnallista epäselvyyttä.
- Viranomaissääntelyn soveltaminen kilpaillulla markkinalla tapahtuvaan yksityiseen vakuutustoimintaan on suomalainen erikoisuus EU-sääntelyn näkökulmasta.
- Finanssiala ry on jättänyt eriävän mielipiteen julkisuuslain uudistusta pohtineen työryhmän mietintöön.
Julkisuuslain tulee jatkossakin koskea yksityisiä vahinko- ja työeläkevakuutusyhtiöitä vain silloin, kun ne käyttävät julkista valtaa. Vakuutusyhtiöitä koskevat jo tällä hetkellä useat lakisääteiset avoimuusvelvoitteet, ja ne ovat myös Finanssivalvonnan säännöllisen valvonnan piirissä.
Suomalaisen viranomaistoiminnan sääntelyn ulottaminen yksityisiin EU:n yhteismarkkinoilla toimiviin vakuutusyhtiöihin on monilta osin hyvin ongelmallista ja tarpeetontakin, koska yhtiöiden tulee noudattaa kohdemaan lakisääteisten vakuutusten sisältöä sekä korvaus- ja vakuutusmenettelyä koskevaa kansallista normistoa. Vahinkovakuutusyhtiöiden hallintoon ja päätöksentekoon sovelletaan sen sijaan yhtiön kotimaan lainsäädäntöä.
Suomalainen lainsäätäjä ei siis voi ulottaa esimerkiksi julkisuuslakia, virkavastuuta tai muutakaan suomalaista viranomaissääntelyä ulkomaisen vakuutusyhtiön ulkomailla tapahtuvaan hallinnointiin, kuten ylimmän johdon rekrytointeihin tai liiketoiminnan päätöksentekoon.
”Monet vakuutusyhtiön toiminnot, kuten tietojärjestelmät, asiakaspalvelu ja myyntiorganisaatio palvelevat samaan aikaan useita vakuutuslajeja, ja rajanveto siitä, mikä osa toiminnasta olisi julkista ja mikä ei, olisi hyvin vaikeaa. Ehdotettu muutos lisäisi tulkinnallista epäselvyyttä, mikä on ristiriidassa sen kanssa, että ehdotuksen tavoitteena on luoda selkeämpi ja toimivampi julkisuuslaki”, muistuttaa Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Nykytila tulisikin säilyttää, eikä muutosta pidä ulottaa vahinko- ja työeläkevakuutusyhtiöihin.
Yksityinen liiketoiminta ei ole viranomaistoimintaa
Lakisääteisten ja vapaaehtoisten vakuutusten rajanvedon vaikeuden ohella on huomioitava, että vakuutustoiminta on usein kansainvälistä liiketoimintaa. EU-sääntelyssä vakuutustoiminta on yksityistä vakuutustoimintaa mukaan lukien lakisääteiset vakuutukset.
”Jos ranskalainen vakuutusyhtiö myy Suomessa asuvalle asiakkaalleen liikennevakuutuksen, ei ranskalaista yhtiötä voida käytännössä velvoittaa toimittamaan kuitteja ja muita tietoja suomalaisen lainsäädännön perusteella”, Ahosniemi huomauttaa.
Myös työeläkevakuutusyhtiöille lakimuutos olisi ongelmallinen. Yksityinen työeläkevakuuttaminen ei ole viranomaistoimintaa vaan yksityistä liiketoimintaa kilpaillulla markkinalla.
”Yksityisellä toimialalla on muitakin kuin suoranaisia liikesalaisuuksia, joiden ei haluta päätyvän kilpailijoiden tietoon, ei ainakaan liian aikaisin. Näitä ovat esimerkiksi rekrytointeihin liittyvät tiedot.”
Jos julkisuuslain soveltamisalaa laajennetaan, muutosta ei tulisi ulottaa vahinko- ja työeläkevakuutusyhtiöihin
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Toivooko vakuutuksenottaja vahinkoa, jotta saisi vakuutuksestaan hyötyä?
OP Ryhmän Ritakallio: Vakuutusalan datankäytöstä tarvitaan enemmän keskustelua
Vakuutusala on riskien jakajana keskeisessä roolissa taistelussa ilmastonmuutosta ja luontokatoa vastaan
Kesäkuu tuo laajalti lisäturvaa liikenteeseen – esimerkiksi vuokrattavat sähköpotkulaudat ja kilpailukäytössä olevat moottoriajoneuvot tulevat nykyistä laajemmin liikennevakuutuksen piiriin
