Juhana Vartiainen valjastaisi markkinavoimat ilmastotyöhön – kaikkien instrumenttien ei tarvitse liittyä ilmastoon. Vakuutusperiaate tuo jo eteenpäin katsovasti ilmastonäkökulmaa investointien kriteeriksi.
Kun yhteiskuntaa aletaan koronakriisin jälkeen taas nostaa jaloilleen, miten ilmastonmuutoksen torjunta otetaan huomioon?
”Ilmastonmuutoksen estäminen perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, EU:n kykyyn tiukentaa niitä sekä EU:n ilmastolakiin ja muihin ohjausvälineisiin. Nämä eivät suoraan liity koronakriisiin, mutta kriisi voi luoda ymmärrystä sille, että ollaan valmiita tinkimään lyhytaikaisista eduista ilmaston hyväksi. ” ”Koronakriisissä on hyväksytty laajat taloudelliset menetykset yhteisen hyvän vuoksi ja samaa ajattelutapaa voidaan soveltaa ilmastoon. Mutta en tiedä toteutuuko tämä. Koronakriisi köyhdyttää lähes kaikkia maailman ihmisiä, ja taloushistoria osoittaa vahvasti, että ympäristöinvestoinnit tulevat kansakuntien priorisointilistalla yleensä vasta oman vaurastumisen jälkeen.”
Miten julkinen valta ja finanssiala voisivat parhaiten torjua ilmastonmuutosta yhteistyössä?
”Viemällä kestävyyttä tukevien investointien normeja ja code of conduct -periaatteita myös viranomaisten vaatimiin standardeihin ja luomalla kansainvälisiä sopimuksia, jotka voivat koskea kaukaisia vuosiakin, mutta jotka samasta syystä suuntaavat investointeja jo nyt.”
Miten kestävää rahoitusta tulisi mielestäsi edistää?
”Rahoitusalan itse hyväksymillä toimintasäännöillä ja niiden sisällyttämisellä soveltuvin osin keskuspankkien ja kansainvälisten rahoitusalan sopimusten normistoon. Käsittääkseni vakuutusperiaate tuo jo eteenpäin katsovasti ilmastonäkökulmaa investointien kriteeriksi, koska voidaan ennakoida runsaspäästöisten investointien muuttumista kannattamattomiksi ja esimerkiksi rannikkoalueiden maan ja kiinteistöjen arvo riippuu ilmastonmuutoksesta. Valjastetaan markkinavoimat ilmastotyöhön, ja voimme onnistuakin.”
Mitä mieltä olet ajatuksesta, että koronakriisin haittoja lieventävien yritystukien yksi kriteeri olisi ilmastonmuutoksen hillintä?
”Kuulostaa hyvältä mutta myös turhan muodikkaalta. Hyvän vero- ja tukipolitiikan lähtökohta on, että kaikkien instrumenttien ei tarvitse liittyä ilmastoon – vaan vain niiden, joilla siihen tehokkaimmin vaikutetaan. Pidän kytkentää jossain määrin väkinäisenä. Ilmastoon vaikutetaan yleisin ilmastopolitiikan normein. ”
Finanssialan kanta kestävään rahoitukseen
Uutisoimme ja kirjoitamme kesän aikana erilaisista vihreän rahoituksen teemoista. Finanssiala korostaa, että korona-aika ei saa tarkoittaa vihreän ja kestävän rahoituksen tavoitteiden hautaamista. Tätä haluamme painottaa erityisesti päättäjien suuntaan kotimaassa ja EU:ssa. Tuomme kampanjassa esiin myös toimialan vastuullisuutta sekä käytännön tekoja. Avaamme lisäksi sitä, kuinka suuri merkitys rahalla ja sen kanavoitumisella on ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Lue lisää finanssialan kannoista – Ritakallio: Elvytykseltä edellytettävä ilmastovastuullisuutta
Kaikki juttusarjan jutut:
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen:
Koronaelvytyksessä ilmastokriteerit huomioitava. Yhden euron tai miljardin voi käyttää vain kerran, ja siksi kaikkia valtion elvytystoimia on tarkasteltava myös niiden ilmasto- ja luontovaikutusten kautta Valtiovarainministeri Matti Vanhanen:
Nyt on tarve sijoitusten ilmastokestävyydelle. Kriteereitä ei pidä asettaa liian korkealle, jotta rahoituksen volyymi kestävään toimintaan nousee riittävän suureksi
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen:
Johannes Koskinen sitoisi vähähiilisyyden elvytys- ja tukirahoihin
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio: Ville Tavio pitää muoti-ilmiönä ilmastoasioiden yhdistämistä koronaelvytykseen Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Juhana Vartiainen: Juhana Vartiainen valjastaisi markkinavoimat ilmastotyöhön – kaikkien instrumenttien ei tarvitse liittyä ilmastoon