Finanssipalveluita voi pian lakimuutoksen myötä tarjota myös sellaiset toimijat, jotka vain rakentavat palvelunsa pankkien tarjoaman asiakastiedon päälle. Yhdessä asiakaskäyttäytymisen muutoksen ja uusien kilpailijoiden tulon myötä perinteisten pankkien on pakko uusiutua, jotta ne pysyvät kilpailussa mukana. Nordean Ari Kaperi ja OP Ryhmän Timo Ritakallio näkivät, että suurin haaste tulee alan sisältä, mutteivät uskoneet, että finanssiala olisi auringonlaskun ala. Suomalaisen pankkisektorin suuret vaikuttajat kohtasivat Kauppalehden ja MTV Uutisten yhteisessä markkinaraadissa Porin SuomiAreenalla.
”Meidän palveluntarjontamme amerikkalaistuu kovaa vauhtia, kun asiakkaalle tulee mahdolliseksi valita lähes mikä tahansa uusi toimija pankkipalvelunsa toimittajaksi. Asiakkaasta tulee kuningas – hän ottaa pankkipalvelunsa sieltä, mistä se tarjotaan parhaiten” paalutti Taalerin toimitusjohtaja Juhani Elomaa helteisellä Porin torilla suuressa pankkikeskustelussa.
Elomaa puhui EU:n lainsäädännöstä, joka pakottaa pankit avaamaan rajapinnat omiin palveluihinsa kaikille muille yrityksille. Jatkossa on mahdollista, että jokin yritys vain rakentaa kätevän käyttöliittymän olemassa olevien pankkipalveluiden päälle ja ikään kuin kaappaa siten asiakkaan. Toisaalta myös nykypankeilla on mahdollisuus kehittää uusia palveluja kilpailijoidensa rajapintojen avulla.
”Toimialan sisällä suurimpana haasteena on toimiala itse. Pankkien on ymmärrettävä muutoksen tarve. Nykyisenmuotoisena pankkitoiminta ei jatku pitkään”, sanoi Nordea Suomen maajohtaja Ari Kaperi.
”Kilpailua tulee kahdesta suunnasta: Suuret kansainväliset yhtiöt, kuten Google ja Alibaba luovat tällä hetkellä omia maksamisen sovelluksiaan ja jatkavat siitä pidemmälle. Toisaalta markkinoille tulevat pienemmät fintech-yhtiöt asettavat rimaa sille, millaisia palveluita voi olla tarjolla ja mihin hintaan”, analysoi OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio. ”On muututtava aina vähän nopeammin kuin asiakaskäyttäytyminen markkinoilla.”
Ihmisten kohtaaminen ei häviä, vaikka nykykonttorit häviävät
Pankkivaikuttajat olivat vahvan yksimielisiä siitä, että nykymuotoisten pankkikonttorien häviäminen jatkuu. Ihmisten kohtaaminen pankeissa ei kuitenkaan lopu.
”Kun tehdään isoja päätöksiä, otetaan asuntolainaa tai tehdään iso sijoituspäätös, niin ihmisellä on tarve kohdata toinen ihminen päätöstä tehdessään. Parhaat tulokset saadaan aikaan yhdistämällä tekoälyn ja ihmisen arviointikyky”, sanoi Timo Ritakallio.
Ari Kaperi oli samaa mieltä: ”Ihminen voidaan kohdata niin kasvokkain toimipisteessä tai sitten etänä modernien välineiden kautta.”
Seniorikansalaisista ja muista erityisryhmistä, joilla on vaikeuksia uusien digipalvelujen käytössä, pankkijohtajat lupasivat pitää huolta. Jo nyt pankeissa panostetaan voimakkaasti neuvontaan ja uusien välineiden käytön opetteluun. ”On meidän vastuullamme pitää huolta siitä, että myös vanhemmat ihmiset pysyvät mukana muutoksessa”, Ritakallio painotti.
”Digitalisaatio on tapa taata palvelut kaikille paikasta riippumatta. Vaikka Suomessa maaseutu tyhjenee, voidaan kaupunkien ulkopuolella asuville tarjota yhtä hyvät palvelut kuin kasvukeskuksissa asuville”, Kaperi totesi.
Tulevaisuudessa pankkikonttorit muuttunevat enemmän pop up -tyyppisiksi kohtaamisen paikoiksi. Sen sijaan konttorit, joista nostetaan rahaa tai maksetaan laskuja, ei jatkossa enää juuri nähtäne.
Tarvitaanko aina viranomainen sääntelemään?
Asuntolainoista puhuttaessa pankinjohtajat vakuuttivat kilvan sitä, että Ruotsin asuntomarkkinoiden heilunta ei ulotu Suomeen. Huomion kiinnittämistä taloyhtiölainoihin ja niiden tuomiin riskeihin pidettiin sen sijaan hyvänä.
Tiukinta kritiikkiä antoi Taalerin toimitusjohtaja Juhani Elomaa, joka tylytti alan yksityiskohtaista sääntelyä: ”Mikä meissä suomalaisissa on, että aina tarvitaan viranomainen ratkaisemaan ongelmat? Jonkinlaista luottamusta markkinavoimiinkin voisi olla”, Elomaa kipinöi, kun puhuttiin asuntoluototukselle asetetuista kotimaisista rajoitteista.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn toppuutteli Elomaan kritiikkiä muistuttamalla kansainvälisen finanssikriisin opetuksista ja kymmenen vuotta jatkuneesta jälkien siivoamisesta. Nyt eurooppalaispankkien puskurit ovat yli kaksinkertaiset finanssikriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna.
Ari Kaperi komppasi maltillisesti Elomaan kritiikkiä: ”Yksityiskohtaan keskittyvällä sääntelyllä ei välttämättä aina nähdä kokonaisuutta, mihin sääntelyllä on vaikutusta. Kokonaisuus saattaa jopa kääntyä vahingossa huonompaan suuntaan.”