​Velvollisuus johtuu EU:n säätämästä OTC-johdannaisia, keskusvastapuolia ja kauppatietorekistereitä koskevasta EMIR-asetuksesta (European Market Infrastructure Regulation), joka on jo tullut viime vuonna voimaan. Asetusta ryhdytään soveltamaan vähitellen. Asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta, josta seuraa pieniä muutoksia myös kansalliseen lainsäädäntöön. Nämä tulevat voimaan lähiviikkoina.

Johdannaiskauppaan lisätään EMIR-asetuksella läpinäkyvyyttä ja samalla sitä pyritään kontrolloimaan aikaisempaa paremmin. Vuoden 2009 finanssikriisi osoitti, että lukuisten erilaisten vakioimattomien johdannaisten kauppaa tulisi säännellä tiiviimmin, jotta kaupan riskit olisivat paremmin hallittavissa. Maailmalta alkunsa saanut sääntely jalkautuu EU:n välityksellä myös kaikkien suomalaisten yritysten arkeen.

”Suurimmat vaikutukset kohdistuvat finanssialan yrityksiin, joita koskevat asetuksen kaikki velvoitteet. Laajemmin tämä uudistus tarkoittaa sitä, että kaikkien johdannaiskauppaa käyvien tahojen on jatkossa kauppaa käydäkseen luotava jonkinlainen yhteys kauppatietorekisteriin sekä suurimpien yritysten ja kaikkien finanssiyritysten myös keskusvastapuoleen,” kertoo Finanssialan Keskusliiton lakimies Elina Kirvelä.

”Kauppatietorekisterit ovat vasta tekemässä tuloaan markkinoille uuden asetuksen vuoksi. Tällä hetkellä eurooppalaisia arvopaperimarkkinoita valvova ESMA ryhtyy käymään läpi kahden kauppatietorekisterin toimilupahakemuksia.”

Yrityksillä ei ole kauaa aikaa valmistautua sääntöjen noudattamiseen. ”Alustavasti johdannaiskauppoja pitäisi ryhtyä ilmoittamaan kauppatietorekistereihin syyskuun loppupuolella. Keskusvastapuolessa johdannaiskaupat tulisi näillä näkymin määrittää ensi vuoden maaliskuusta alkaen”, arvioi Kirvelä.

Tiukassa aikataulussa johdannaiskauppaa käyvien on harkittava, että liittyvätkö tai pääsevätkö ne suoraan ylikansallisten keskusvastapuolien ja kauppatietorekisterin jäseniksi, vai käyttävätkö he esimerkiksi finanssiyrityksen palveluita saadakseen yhteyden kauppatietorekisteriin tai keskusvastapuoleen.

Johdannaiskauppoihin tarvitaan lisää vakuuksia

Raportointivelvollisuudesta ja isojen yritysten sekä finanssiyritysten kauppojen pakollisesta määrityksestä keskusvastapuolessa aiheutuu johdannaiskauppaa käyville aiempaa enemmän kuluja. Tällä hetkellä ei ole täysin selvää, paljonko kauppojen määrittäminen keskusvastapuolessa tulevaisuudessa maksaa. Myös kauppatietorekisterit veloittavat palvelustaan maksua.

”Toivottavaa on, että keskusvastapuolet eivät hinnoittelisi toimintaansa paljousalennuksin, sillä suomalaisten yritysten ja pankkien kaupat ovat eurooppalaisilla markkinoilla melko vähäisiä. Viime kädessä kalliit hinnat vähentävät yritysten halua suojautua esimerkiksi koron nousuilta tai valuutan arvon vaihteluilta, mikä saattaakin kääntyä sääntelyn tavoitetta – markkinoiden vakauden lisäämistä – vastaan”, pohtii Kirvelä.

Vakautta lisätään ja johdannaiskauppojen riskejä hallitaan myös vaatimalla kauppojen turvaksi vakuuksia, jotka toimitetaan joko keskusvastapuolelle tai sopimuksen toiselle osapuolelle. Sopimuksen toiselle osapuolelle toimitettavien vakuuksien tarkka määrä päätetään EU-valvojien pöydässä vasta tämän vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Keskusvastapuolten osalta säännöt ovat jo selvillä, mutta käytäntö on tältäkin osin vielä avoin.

Uudet säännöt lisäävät myös Finanssivalvonnan valvontatehtäviä. ”Olisi tärkeää huolehtia siitä, että johdannaiskaupan valvonnasta ei aiheutuisi suomalaisille yrityksille kohtuuttomia lisäkustannuksia” lakimies Elina Kirvelä toteaa.

Entä jos keskusvastapuoli kaatuu?

EMIR-asetuksen tarkoitus on vähentää OTC-johdannaiskaupan (ns. over the counter, eli pörssin ulkopuolella käyty kahdenvälinen kauppa) riskejä. Asetuksen myötä riskeistä ei päästä kokonaan eroon, vaan osa riskistä siirtyy keskusvastapuolille.

Kun arvopaperi- ja johdannaiskauppaa käydään, keskusvastapuoli on erityinen yritys, joka toimii välikätenä myyjän ja ostajan välillä. Keskusvastapuoli kantaa riskin siitä, että sopimuksen jompikumpi osapuoli ei selviäkään velvoitteistaan tai menettää maksukykynsä.

OTC-johdannaiskaupan rahallinen arvo on maailmanlaajuisesti valtava. Kun siitä merkittävä osa siirtyy vain muutamien keskusvastapuolten määritettäväksi, kasvaa myös riski keskusvastapuolen kaatumisesta. Tällä hetkellä ei ole olemassa sääntöjä siitä, miten kriisitilanteessa tulee menetellä tai kuka kantaa vastuun, jos keskusvastapuoli ajautuu konkurssiin. Tähän pitäisi lainsäädännöllä puuttua mahdollisimman pian.

”Ensisijainen vastuu pitäisi olla keskusvastapuolten omistajilla. Omistajat tietävät parhaiten olemassa olevat riskit ja voivat vaikuttaa päivittäisiin päätöksiin. Suomalaiset pankit ja jatkossa myös muut yritykset ovat näissä ulkomaisissa keskusvastapuolissa vain asiakkaan asemassa. Mahdollisuudet vaikuttaa toimintaan ja saada tietoa ovat rajalliset. Tällöin myös muiden kuin omistajien vastuu kriisitilanteissa on oltava rajattu. Tärkeintä olisi varmistaa, ettei konkurssitilanteisiin ajauduta lainkaan,” FK:n Elina Kirvelä sanoo.