Rahastosäästäminen on suositumpaa kuin koskaan ja kaikista sijoitusmuodoista suosituin. 1,2 miljoonaa suomalaista sijoittaa rahastoihin, ja heistä 37 prosenttia on alempia toimihenkilöitä tai työväestöä. Tämä käy ilmi Finanssiala ry:n tuoreesta Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksesta.
”Rahasto on palvelutuote, joka tekee sijoittamisesta helppoa ja sopii kaikille”, tiivistää varainhoitoyritys Seligson & Co:n toimitusjohtaja Ari Kaaro. Hän pitää rahastojen suurimpana etuna hajautusta. Sijoittaja saa jo muutamalla kympillä siivun rahastosta, johon asiantuntija on valinnut lukuisia erilaisia arvopapereita.
”Hajautus on hyvä keino tasoittaa sijoittamisen riskejä.”
Hajautus tuo turvaa
Suosituimmat rahastot sijoittavat tavallisesti korkoihin tai osakkeisiin, tai molempiin, jolloin niitä kutsutaan yhdistelmärahastoiksi. Koroilla viitataan korkoinstrumentteihin, joita ovat esimerkiksi yrityksille tai valtioille myönnettävät lainat.
Turvallisimpina kohteina pidetään lyhyitä korkoja eli lyhytaikaisia lainoja, ja niinpä niiden tuotto-odotuksetkin ovat pienimmästä päästä. Suurimmat tuotto-odotukset ja siten myös riskit kohdistuvat tavallisesti osakkeisiin.
”Harvalla sijoittajalla on niin paljon hyviä ideoita, että niitä riittäisi kokonaiseen hajautettuun osakesalkkuun. Ei minulla ainakaan.”
ARI KAARO, toimitusjohtaja, Seligson & Co
Kaaron mukaan rahastosäästäjä voi seurata heiluvia osakekursseja rauhallisin mielin, jos tavoitteena on yli kymmenen vuoden sijoitus eikä varoja tarvitse lunastaa juuri silloin, kun kurssi on kuopassa.
”Turvaa tuo myös se, että valitsee yhden osakerahaston rinnalle muita eri markkina-alueilta ja toimialoilta – siis hajauttaa.”
Jos säästetylle ja sijoitetulle summalle tulee tarve jo lähivuosina ja kenties yllättäen, Kaaro pitää sopivina vaihtoehtoina korkorahastoja ja jopa korotonta pankkitiliä.
Sijoittaisinko suoraan?
Teemana kansankapitalismi
Kansankapitalismi – hyvän ja pahan päivän varalle on Finanssiala ry:n viestinnällinen teemakampanja. Julkaisemme kanavissamme säästämiseen ja sijoittamiseen liittyviä sisältöjä, joissa käsittelemme muun muassa rahastosijoittamista, vakuutussäästämistä ja eläkeikään varautumista.
Jos osakkeet kiinnostavat, miksi et sijoittaisi niihin suoraan? Tämän kysymyksen rahastosijoittaja saa yleensä kuulla ennen pitkää kaveriltaan tai kollegaltaan.
”Harvalla sijoittajalla on niin paljon hyviä ideoita, että niitä riittäisi kokonaiseen hajautettuun osakesalkkuun. Ei minulla ainakaan”, Kaaro naurahtaa.
Jos suorat osakesijoitukset kuitenkin kiinnostavat, hän kannustaa valitsemaan suoria kohteita esimerkiksi kotimaasta ja hankkimaan ulkomaisia sijoituksia rahastojen kautta.
Ammattimaisen hajautuksen ohella Kaaro pitää rahastojen etuna sitä, että sijoitusten myyntivoitot ja osingot sijoitetaan rahaston sisällä automaattisesti uudestaan, kun taas suorien osakesijoitusten tuotot kilahtavat sijoittajan arvo-osuustilille heti ja niistä on maksettava verot.
Vertaa huolella rahastojen kuluja
Rahastosijoittaja maksaa veroja vasta siinä vaiheessa, kun hän luopuu rahastostaan voitolla. Osakkeisiin voi sijoittaa suoraan myös viime vuonna lanseeratun osakesäästötilin kautta, jolloin sijoittaja maksaa veroja vasta nostaessaan rahoja muuhun käyttöön.
Omatoimiset osakesijoittajat ovat toki oikeassa siinä, että rahastosijoittaja maksaa saamastaan palvelusta. Kaaro kehottaakin vertailemaan huolella eri rahastojen kuluja.
Juttu on julkaistu myös Helsingin Sanomien Ideat-liitteessä.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?
Suomalaisten sijoittamista ja omaehtoista varautumista seniorivaiheeseen ei saa romuttaa sijoittamisen verotuksen kiristyksillä
Lisäturvaa vanhuuden varalle – elvytetään vapaaehtoinen eläkesäästäminen
Kilpailu piristää liiketoimintaa – tämä pätee myös sijoitusrahastoihin
