Jääkö ESG-luokituksen villi länsi historiaan? – uusi sääntely helpottaa kestävyystekijöiden arviointia

ESG-luokittamisen merkitys kasvaa alati, ja nyt EU haluaa lisätä luokittelun avoimuutta ja luotettavuutta. Kuva: Shutterstock
  • Euroopan komissio on antanut asetusesityksen ESG-luokitusasetuksesta. Asetuksen tarkoitus on edistää sijoittajien, yritysten ja muiden toimijoiden mahdollisuutta arvioida kestävyystekijöitä entistä paremmin. Tarkoitus on samalla varmistaa ESG-luokituksia koskevan tiedon läpinäkyvyys ja luotettavuus entistä paremmin.
  • Finanssiala ry kannattaa komission antaman ESG-luokitusasetuksen tavoitteita, mutta haluaa varmistaa, että asetuksen soveltamisala on tarkoituksenmukainen eikä markkinoille tulolle aseteta turhia esteitä.
  • Asetusesitys on käsittelyssä sekä Euroopan parlamentissa että Euroopan unionin neuvostossa.

ESG-luokituksella voidaan arvioida, miten hyvin yritykset ovat ottaneet huomioon ympäristö- ja yhteiskuntavastuun sekä hyvän hallintotavan ja millaisia vaikutuksia niiden toiminnasta aiheutuu ympäristölle ja yhteiskunnalle. ESG on lyhenne sanoista environmental, social ja governance.

Osana laajempaa kestävän rahoituksen strategian kokonaisuutta Euroopan komissio haluaa parantaa ESG-luokituksien avoimuutta, luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Sitä myöden myös sijoittajien, yritysten ja muiden toimijoiden mahdollisuudet arvioida kestävyystekijöitä paranisivat nykyisestä.

Finanssiala ry:n (FA) kestävän rahoituksen juristin Aleksi Kaakisen mukaan esitys vastaa todelliseen tarpeeseen, sillä tähän saakka ESG-luokittelusta ei ole ollut EU-tason, saati kansallista sääntelyä.

”Komission asetusesityksellä pyritään luomaan sääntelyä ratkaisemaan perustason asioita, kuten kuka luokitteluja saa antaa, mihin metodeihin luokitteluiden tulee perustua ja millä tavoin luokituksia tarjoavan yrityksen tulee järjestää toimintansa, jotta se on riskienhallinnallisesti kestävällä tasolla. Luokituksen sisällöllisiin yksityiskohtiin komission esityksellä ei ole tarkoitus kajota, mutta aiempaa yhdenmukaisempia luokituksia olisi helpompi vertailla ja valvoa”, Kaakinen sanoo.

Piru piilee yksityiskohdissa

Komission esityksestä keskustellaan vielä sekä Euroopan parlamentissa että Euroopan unionin neuvostossa. Vaikka sääntelyn tavoite on selvä, ovat monet asetuksen yksityiskohdat vielä auki. Ennen asetuksen hyväksymistä on tarkennettava muun muassa ehdotuksen soveltamisalaa, millaista ESG-dataa asetuksen soveltamisalaan sisällytetään ja kuinka lainsäädäntö tulee vaikuttamaan markkinoihin ja erikokoisiin toimijoihin.

Myös FA kannattaa asetuksen tavoitteita, mutta haluaa varmistaa, ettei asetuksen soveltamisalaa uloteta sellaisiin yrityksiin, joilla ei ole mitään aikomusta tarjota ESG-luokituksia ydinbisneksenään. Esimerkiksi finanssialan tekemät osaketutkimukset tulisi sulkea pois asetuksen soveltamisalasta, vaikka tuotteen osana olisikin ESG-elementtejä. FA:n mukaan on myös estettävä, ettei lainsäädännöllä vaikeuteta liikaa pienempien luokittajien toimintaa ja siten supisteta markkinoita haitallisesti. Myös ESG-raakadatan sisällyttämistä asetuksen soveltamisalaan tulisi harkita.

”Vaikka asetuksen tavoite on ehdottoman kannatettava, on valmistelu tehtävä huolellisesti. Siksi myös me FA:ssa olemme lausuneet oman näkemyksemme asetuksesta, ja olemme aiheen tiimoilta jatkuvasti yhteydessä päättäjiin ja virkamiehiin sekä kotimaassa että EU:ssa.”

ESG-luokituksen merkitys kasvaa sekä yritysten että sijoittajien näkökulmasta

Korkea ESG-luokitus on yhä tärkeämpi mittari sekä sijoittajille että yrityksille. Siksi myös luokituksen takana olevien komponenttien tulee olla mahdollisimman läpinäkyviä ja luotettavia. ESG-luokitusasetus tukee erityisesti muun kestävän rahoituksen sääntelyn, kuten tiedonantoasetus SFDR:n ja taksonomian, mukaisten tavoitteiden toteutumista.

”Yrityksille hyvä ESG-luokitus tarkoittaa esimerkiksi rahoituksen saatavuuden helpottumista. Luokituksen avulla yritysten on myös mahdollista vertailla itseään muihin markkinoilla toimiviin yrityksiin. Sijoittajille ESG-luokitus toimii puolestaan hyvänä mittarina sille, miten vastuullisen sijoittamisen strategia toteutuu, eli käytännössä vastaa siihen, löytyykö salkusta vastuullisia yrityksiä. Tämä taas helpottaa muun muassa kestävän rahoituksen tiedonantoasetuksen mukaisten velvoitteiden täyttämistä ja vähentää esimerkiksi viherpesuun liittyviä riskejä”, Kaakinen selventää.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan