Ilmaston muuttuessa yleistyvät myös erilaiset sään ääri-ilmiöt. Rankkasateita ja kovia myrskyjä on koettu viime vuosina entistä useammin. Ääri-ilmiöt aiheuttavat omaisuus- ja henkilövahinkoja, joihin kansalaisten on syytä varautua. Parhaiten riskien jako onnistuu vakuutuksella.
”Ihmisten kannattaisi huomioida lisääntyneet sääriskit ja toimia sen mukaisesti. Esimerkiksi yksityisistä metsistä on myrskyn varalta vakuutettu ainoastaan kolmasosa”, toteaa Finanssialan Keskusliiton lakimies Outi Aalto. Poikkeuksellisissa sääoloissa myös henkilövahinkojen riski kasvaa, kun myrskyn tai tulvan tuhoja raivataan.
”Loppujen lopuksi vakuutus on keino jakaa vahinkokustannuksia suuremman joukon kesken”, Aalto sanoo. ”Oli kyse sitten tulva-, myrsky-, tai jostain muusta vahingosta.”
Yhteiskunnalla on omat vastuunsa
Jotta kansalaisten olisi helpompi varautua lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin, on valtion tehtävä selväksi, millaisissa tilanteissa se vahingoista vastaa ja koska vastuu on kansalaisilla itsellään. Valtio ei esimerkiksi näillä näkymin korvaa vuoden 2016 alusta lähtien maatilojen satovahinkoja.
Kunnilla ja valtiolla on omat vastuunsa ääri-ilmiöihin varustautumisessa. ”Siinä missä vakuutusala tarjoaa kansalaisille keinon jakaa riskejä, on yhteiskunnan omalla toiminnallaan vähennettävä vahinkoja”, Aalto vaatii.
Tällainen konkreettinen keino on esimerkiksi alimpien sallittujen rakennuskorkeuksien määrittäminen lailla. ”Jos joki alkaa tulvia säännöllisesti yhä laajemmalle alueelle, ei sellaiselle alueelle pitäisikään saada rakentaa mitään.”
Sadevesitulvien osalta pallo on pääosin kunnilla. Kun rajut sadekuurot yleistyvät, on taajamien viemäriverkostot rakennettava sellaisiksi, että ne kestävät ison sadevesimäärän. ”Tältä osin on petraamisen varaa. Ei ole suinkaan aina selvää, kenelle vastuu kuuluu taajamien viemärien tulviessa hulevesistä”, Aalto toteaa. Kuntalaisten vastuulla on vesien johtaminen pois omalta tontilta.