- Finanssiala ry:n (FA) järjestämässä Ikäfoorumissa keskusteltiin finanssipalveluiden sujuvasta käytöstä.
- Esille nousivat myös verkossa lisääntyneet huijaukset ja niiden torjuminen, ikäihmisten sujuva ja turvallinen verkkoasiointi sekä ikäystävällisten palvelujen kehittäminen vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa.
- Ikäfoorumi 2025 oli jatkoa viime vuoden helmikuussa pidetylle työpajalle ikääntyneiden digi- ja asiointiosaamisesta.
- Keskustelemassa mukana olivat mm. poliisi, vanhusasianvaltuutettu sekä ikäihmisten finanssipalveluihin perehtyneet tahot, kuten Vanhustyön keskusliitto, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE, Digi- ja väestötietovirasto, Traficom sekä Finanssiala ry:n jäsenyrityksistä Nordea, OP ja Veritas.
Finanssiala ry:n (FA) Ikäfoorumi kokosi seniorit ja seniorijärjestöjen edustajat yhteen pohtimaan ikäihmisille suunnattujen finanssialan palveluiden sujuvuutta.
Ikäfoorumissa oli tänä vuonna teemana ratkaisujen aika. Esille nousivat erityisesti verkossa lisääntyneet huijaukset ja niihin varautuminen, digiosaamisen vahvistaminen sekä sujuvat palvelupolut.
”Työpajoissa keräsimme konkreettisia ehdotuksia ikääntyneiden digi- ja muun asiointiosaamisen kehittämisen tueksi. Oli hienoa kuulla, miten haastaviksi koetut asiat ovat edelliskerrasta edistyneet ja millaisia ratkaisuja eri tahot ovat viime aikoina tuottaneet”, toteaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Päivi Luna.
Tilaisuuden keskusteluissa todettiin, että ikäimisiä itseään tulee kuulla palveluita kehitettäessä.
Erityisasiantuntija Marjut Vuorela vanhusasiavaltuutetun toimistosta muistuttaa, että seniorit eivät ole heterogeeninen ryhmä myöskään digitaalisten peruspankkipalveluiden käyttämisen suhteen.
”Suomessa on arviolta noin 330 000 iäkästä kokonaan vailla digitaitoja. Palveluja kehitettäessä kuulemisen tulee kattaa myös asiakkaat, jotka eivät käytä digitaalisia palveluita”, Vuorela korostaa.
Viestintäpäällikkö Elina Antila Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEstä kertoi toimiston saavan vuosittain noin 10 000 yhteydenottoa pankki- ja vakuutusaloissa.
”Esimerkiksi huijauksiin liittyvien yhteydenottojen määrä kaksinkertaistui viime vuonna. On tärkeä tarjota selkeitä, toimi näin -tyyppisiä ohjeita pelkkien varoitusten ja pelottelun sijaan.”
”Viestintä ei saa pelotella vaan kannustaa ja rohkaista toimimaan turvallisesti. Tietoa on paljon tarjolla, ja on tärkeää edistää myös sen löydettävyyttä”, Antila painottaa.
Ikäfoorumissa kysyttiin, ovatko seniorien rahat turvassa?
Rikosylikonstaapeli Marko Erämaa Keskusrikospoliisista puhui Ikäfoorumissa tietoverkkoavusteisista petoksista, joiden neljä vakavinta tekotapaa ovat tietojenkalastelupetokset, sijoitushuijaukset, toimitusjohtajapetokset sekä rakkaus- ja dokumenttihuijaukset.
Tietojenkalastelupetokset ovat nousseet tekotavoissa huijaustilastojen kärkeen rikoshyödyllä mitattuna.
”Tietojenkalastelupetokset on laaja kokonaisuus, mutta yleisin niihin lukeutuva huijausmuoto on tällä hetkellä turvatilipetokset. Kyse on siitä, että joku jollain tarinalla saa uhrin joko itse siirtämään rahat niin kutsulle turvatilille tai luovuttamaan pankkitunnukset rikolliselle”, Erämaa selvittää.
Viime vuonna poliisin tietoon tulleiden turvatilipetosten rikoshyöty oli yli 15 miljoonaa euroa, kun yhteensä rikoshyöty neljän vakavimmin tietoverkkoavusteisen petoksen osalta oli yli 84 miljoonaa euroa. Potti olisi tätäkin suurempi, elleivät pankit saisi estettyä ja palautettua osaa rikollisisille menossa olevia varoja.
”On hyvä muistaa, että pankki tai poliisi ei koskaan soita ja pyydä pankkitunnuksiasi tai että lataisit eri ohjelmia tai siirrät varojasi turvatilille. Kun siirrät varoja, tee se aina ilman painostusta tai kiirettä”, Erämaa muistuttaa.
Kuka tahansa voi joutua rikoksen uhriksi, ja mitä enemmän huijauksista puhutaan, sitä enemmän ihmisten tietoisuus niistä lisääntyy. Jos joutuu petoksen uhriksi, on tärkeä, ettei jää yksin: ensin yhteys aina omaan pankkiin ja sen jälkeen tee rikosilmoitus poliisille.
Suomesta talousosaamisen kärkimaa
Digitaalisen talousosaamisen vahvistaminen on yksi kansallisen talousosaamisstrategian tavoitteista. Aiheesta puhui Ikäfoorumissa erityisasiantuntija Mette Ranta Oikeuspalveluvirastosta.
”Digitaalinen talousosaaminen ja talousosaaminen kulkevat käsikädessä ja niitä on vaikea erottaa toisistaan. Talousosaamista parantamalla vahvistamme kotitalouksien kykyä huolehtia omasta taloudesta sekä ymmärrystä säästämisen ja sijoittamisen mahdollisuuksista ja riskeistä”, Ranta painotti.
Seniorien digitaalinen talousosaaminen näyttää tutkimusten mukaan hyvältä. Parhaimmalla tasolla se on ikäryhmässä 60–69-vuotiaat, mutta alkaa laskea 70-vuotiaista eteenpäin. Hieman yllättäen alhaisin talousosaaminen on nuorilla, 18–29-vuotiailla.
Tulos poikkeaa useimmista muista maista, joissa alhaisin digitaalinen talousosaaminen on vanhemmilla ihmisillä.
Ranta korostaa, että talouden hallinta on elämän perustaitoja ja talousosaamista pitää kehittää läpi elämän. Hyvä mittari oman talouden hallintaan on se, että taloustilanteensa kanssa tulee toimeen ja on tavoitteet, joita kohti voi pyrkiä.
”On myös tärkeää tietää, mitä tavoitteiden eteen voi tehdä. Tietämyksen ohella asenteiden rooli on merkittävä. Itseluottamus ja motivaatio vaikuttavat siihen, mitkä lähtökohdat ihmisellä on käsitellä tietoa ja miten käyttäydymme oman talouden suhteen”, Ranta painottaa.
Talousosaamisen kansallisen strategian visiona on, että suomalaisten talousosaaminen on maailman parasta vuoteen 2030 mennessä.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Selkeät ohjeet rohkaisevat toimimaan – Ikäfoorumi tarjosi ratkaisuja turvalliseen ja saavutettavaan digiasiointiin
Turvallinen digi- ja asiointiosaaminen – miten sitä voisi edistää?
Väestönkasvun käännös eksponentiaaliseen laskuun näkyy myös eläkejärjestelmässä
Seniorit ja finanssiala yhdistivät voimansa – millaisia ratkaisuja tarvitaan ikääntyneiden talous- ja digiosaamisen kohentamiseen?
