Huijausten tunnistaminen kaikkien kansalaistaidoksi – asiakkaiden valppaus aivan keskeistä

”Rikollisten tavoitteena on esiintyä niin vakuuttavasti, että uhri luovuttaa pankkitunnuksensa tai siirtää itse rahansa huijarille Asiakkaan valppaudesta usein riippuu, jääkö huijaus pelkäksi yritykseksi”, muistuttaa Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.

Suomalaiset ovat menettäneet kuluneen kahden ja puolen vuoden aikana huijareille yli 100 miljoonaa euroa. Samassa ajassa pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 65 miljoonaa euroa huijareille menossa ollutta rahaa. Määrät selviävät Finanssiala ry:n pankeilta keräämistä tiedoista.

Luvut ovat kasvaneet vuosi vuodelta, ja vuoden 2024 lopussa odottaa todennäköisesti uusi ennätyssumma. Maksupalvelulain mukaan pankki on vastuussa niin sanotuista oikeudettomista maksuista, paitsi jos asiakas on toiminut törkeän huolimattomasti.  Korvausvelvollisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja linjauksia asiassa tekevät FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta ja tuomioistuimet.

Pankin korvausvelvollisuutta sääntelee EU-tason maksupalvelusääntely (PSD2), mutta lain tulkinta on Suomessa asiakkaalle myönteisempää kuin joissakin muissa EU-maissa.

”Huijauksen onnistuminen vaatii käytännössä aina asiakkaan myötävaikutusta. Toisinaan asiakas itse huijauksen uhrina toteuttaa maksut, toisinaan huijarit saavat asiakkaan luovuttamaan pankkitunnuksensa rikollisten käyttöön.”

Luonnollisesti, jos pankin turvajärjestelmät ovat pettäneet tai jos huijauksen onnistuminen johtuu muutoin pankista, myös korvausvastuu on pankilla.

Pankkien vastuun kiristäminen kannustaisi rikollisia

Saxholm muistuttaa, että pankkien korvausvastuun kiristäminen ei ehkäisisi rikoksia – päinvastoin.

”Pankkien täydellisempi vastuu korvauksista voisi tuudittaa asiakkaat vääränlaiseen turvallisuuden tunteeseen ja lisätä asiakkaiden varomattomuutta. Samalla se kannustaisi rikollisia uudenlaisten huijausten kehittämiseen.”

Korvausten pohtimisen sijaan tulee keskittyä rikollisuuden kitkentään. Pankit kehittävät jatkuvasti järjestelmiään huijausten tunnistamiseksi ja torjumiseksi. Lisäksi lainsäädännössä tulisi sallia huijareita koskevan tiedon vaihto pankkien välillä nykyistä laajemmin. Vaikka korvaukset helpottavat yksittäisen vahingonkärsijän tilannetta, ei niillä torjuta itse ongelmaa.

”Huijarit haluavat rahaa tai sellaista tietoa, joka mahdollistaa taloudelliset väärinkäytökset. Henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset ja maksukorttien tiedot on tarkoitettu vain asiakkaan omaan käyttöön.”

Huijauksia tulee torjua teknisten järjestelmien kehittämisen ohella jakamalla tietoa asiakkaille.  Ihmisten muistuttaminen huijauksista on Finanssiala ry:n Huijarille luu kurkkuun -kampanjan keskeisin tavoite.

Kampanja on näkynyt viikon ajan jo kolmatta kertaa ihmisten arjessa muun muassa bussipysäkeillä ja television mainoskatkoilla.

Tutustu kampanjan sivustoon huijaamaton.fi. Sivusto toimii suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.