- Suomalaisilta yritettiin huijata 107,2 miljoonan euron edestä rahaa vuonna 2024, ilmenee Finanssiala ry:n (FA) pankeilta keräämistä tiedoista. Vuonna 2023 määrä oli 76,9 miljoonaa euroa.
- Vuonna 2024 pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44,3 miljoonaa euroa huijattuja varoja. Se on 35 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yhteensä suomalaiset menettivät viime vuoden aikana verkkorikollisille 62,9 miljoonaa euroa.
- Eniten rahaa menetettiin tietojenkalasteluhuijauksissa, joiden määrässä kasvu oli rajuinta, peräti 161 prosenttia.
- Huijausten torjuminen onnistuu ihmisten valppauden lisäksi parhaiten tehokkaalla tietojenvaihdolla. Sitä tulisi parantaa merkittävästi pankkien välillä sekä pankkien ja viranomaisten kesken
Suomalaisiin kohdistuneiden digihuijausten määrä kasvoi merkittävästi vuonna 2024. Suomalaisilta yritettiin huijata kaiken kaikkiaan 107,2 miljoonaa euroa. Kasvua vuodesta 2023 oli 39 prosenttia. Pankit onnistuivat estämään ja palauttamaan huijattuja varoja 44,3 miljoonan euron edestä.
Isoimmat menetykset koituivat tietojenkalasteluhuijauksista ja sijoitushuijauksista. Tietojenkalasteluhuijauksissa menetettiin vuoden 2024 aikana 31,9 miljoonaa euroa ja sijoitushuijauksissa 20,1 miljoonaa euroa.
Pankkien tilastot osoittivat merkittävää laskua rakkaushuijausten määrässä. Tämä johtuu kuitenkin erilaisista tilastointitavoista, sillä osaa rakkaushuijauksista on alettu luokitella tilastoissa sijoitushuijauksiksi. Rakkaushuijarit saattavat tarjota uhreilleen ”sijoitusmahdollisuuksia”, jotka osoittautuvat lopulta huijauksiksi.
Pankit tekevät parhaansa, mutta huijausten torjumiseen tarvitaan kaikkia
Pankit ovat huijausten torjumisessa hyvin tehtäviensä tasalla, mutta kyse on jatkuvasta kilpajuoksusta yhä ovelampia ja kehittyneempiä huijausmenetelmiä vastaan. Finanssiala ry:n (FA) petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm muistuttaa, etteivät huijaukset lopu pelkällä tehokkaalla torjunnalla.
”Tietojenvaihtoa sekä pankkien välillä että pankkien ja viranomaisten välillä olisi tehostettava huomattavasti. Nykyisen lainsäädännön vuoksi se on tällä hetkellä varsin rajattua. Tietojenvaihdon parantaminen on paras keino kitkeä huijauksia juuria myöten. Valppaudella meistä jokainen voi pienentää huijausriskiä omalla kohdallaan”, Saxholm toteaa.
Tietojenkalasteluhuijaukset kasvoivat vuonna 2024 hälyttävää vauhtia. Saxholm kertoo, että huijarit käyttävät nykyään tietojenkalasteluun entistä monipuolisempia keinoja, kuten puhelinsoittoja, esiintyen esimerkiksi poliisina ja pankin työntekijänä.
Saxholm korostaa, että kiire kannattaa unohtaa, sillä huijausyrityksissä usein korostetaan välitöntä reagoimisen tarvetta.
”Erityisesti maksujen vahvistamisessa on oltava erittäin tarkkana. Asiakkaiden on hyvä tarkistaa huolellisesti, mihin ovat maksua vahvistamassa, jottei se lähde vahingossa huijareille”, Saxholm tähdentää.
Pankit tekevät parhaansa huijausten estämiseksi, mutta Saxholm korostaa, että ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan koko yhteiskunnan panosta. Puhelinoperaattorit tekevät hyvää työtä suodattaessaan huijaussoittoja, mutta vielä olisi tärkeää saada sosiaalisen median jättiläiset ja internetin kauppapaikat poistamaan rikollisten mainokset alustoiltaan.
Saxholm muistuttaa, että mainoksiin kannattaa suhtautua kriittisesti. Varsinkaan sijoittamiseen ei koskaan kannata lähteä pelkkien mainosten perusteella.
”Jos esimerkiksi kryptovaluuttoihin sijoittaminen kiinnostaa, siihen ei koskaan kannata ryhtyä pelkästään netissä näkyneen mainoksen kautta, vaan perehtyä asiaan rauhassa ja etsiä tietoa muualta”, Saxholm painottaa.
Huijauksen uhri, ota rohkeasti yhteyttä omaan pankkiin ja viranomaisiin
FA lanseerasi toukokuussa 2024 huijausten torjuntakampanjan ”Huijarille luu kurkkuun – Tunnista huijaukset, ennen kuin ne tunnistavat sinut”. Kampanjan tarkoituksena on muistuttaa suomalaisia siitä, etteivät huijarit katso ikää tai sukupuolta, vaan kuka tahansa voi joutua huijauksen uhriksi. Kampanjalla halutaan rohkaista huijausten uhreiksi joutuneita olemaan yhteydessä omaan pankkiin ja viranomaisiin.
Huijauksen uhrin ei pidä jäädä yksin ja kärsiä häpeästä, vaan apua on saatavilla. Myös läheisille on hyvä kertoa asiasta avoimesti ja saada tukea heidänkin kauttaan.
Kampanjasivuilta www.huijaamaton.fi löytyy ohjeita huijausten varalle.
Nyrkkisäännöt – muista ainakin nämä
- Varo sähköpostilla tai tekstiviestillä tullutta linkkiä. Älä avaa epäilyttävää linkkiä. Ylipäätään linkkien kautta ei tulisi kirjautua pankkitunnuksilla mihinkään.
- Älä luovuta verkkopankkitunnuksiasi tai salasanojasi kenellekään – muista, että pankki tai viranomainen ei koskaan pyydä pankkitunnuksiasi eikä tarvitse niitä mihinkään.
- Pankkitunnuksesi on tarkoitettu vain sinun käyttöösi. Älä anna niitä kenellekään.
- Älä mene pankin, viranomaisen, postin, verottajan tms. verkkopalveluun hakukonetulosten kautta.
- Varmista, että päädyt oikealle sivulle kirjoittamalla itse koko verkko-osoite selaimen osoitekenttään tai käyttämällä palveluntarjoajan mobiilisovellusta.
Jos epäilet tulleesi huijatuksi
- Ota ensimmäiseksi yhteys pankkitunnusten ja korttien sulkupalveluun (24/7) tai oman pankkisi asiakaspalveluun. Nopealla toiminnalla voidaan parhaassa tapauksessa rajoittaa tai estää vahinkoja.
- Tee rikosilmoitus poliisille.
- Älä jää yksin. Uhriksi voi joutua kuka vaan eikä sitä tarvitse hävetä. Hae rohkeasti apua läheisiltäsi ja tarvittaessa ammattilaisilta.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Huijaukset rajussa kasvussa vuonna 2024 – pankit saivat pysäytettyä huijattuja maksuja yli 44 miljoonan euron arvosta
Alkulähteet säppiin – myös somealustat ja verkon kauppapaikat velvoitettava torjumaan huijauksia
EU harkitsee teleoperaattoreiden velvoittamista huijausten torjuntaan – mukaan saatava myös somealustat ja verkon kauppapaikat
Tilinkäytön rajoitteet ovat huijarille vain hidaste
