Tulityöt ovat erityistä vaaraa aiheuttavia töitä, joiden torjuntaan velvoittaa mm. pelastuslaki. Vielä 80-luvulla kolmannes suurpaloista aiheutui hitsauksesta tai polttoleikkauksesta. Palontorjunnan menestystarina, tulityökoulutus, aloitettiin vuonna 1988. Sen ansiosta enää pari prosenttia suurpaloista aiheutuu tulitöistä. Jokainen suurpalo on silti liikaa.
Suomessa on 1,7 miljoonaa tulityökoulutettua. Tulityölupa ja –kortti pitää olla jokaisella, joka tekee tulitöitä vakuutetuissa kohteissa. Tulityökortitonta henkilöä ei saa päästää rälläköimään tai hitsaamaan. Remontti- ja kunnostustöissä pienikin kipinä voi aiheuttaa valtavan vahingon.
”80-luvun lopulla Tampereen keskustassa kunnostettiin kulttuurihistoriallista rakennusta. Ullakkotiloihin johtavaa valurautaputkea alettiin polttoleikata. Putki johti kuumuuden ullakolle, jossa ei oltu käyty varmaan vuosisataan. Seurauksena oli valtaisa ullakkopalo, joka levitti savua koko kaupungin ylle”, kertoo Finanssiala ry:n vahingontorjunnasta vastaava johtaja Risto Karhunen.
Vajaan kolmenkymmenen vuoden aikana tulitöiden aiheuttamat suurpalot ovat vähentyneet vajaasta 40 prosentista 2-3 prosenttiin. Suurpaloksi määritellään tulipalo, jossa tuhoutuneen omaisuuden arvo on yli 200 000 euroa.
Älä polta työpaikkaasi
Pahimmillaan tulitöiden aiheuttamat palot ovat johtaneet ihmishenkien menetykseen. Kun hitsarit, polttoleikkaajat ja hanslankarit on koulutettu, turvallisuus paranee ja työtkin saadaan nopeammin valmiiksi.
”Tampereen tapauksessa tulityökoulutettu työntekijä olisi tajunnut tarkastaa, mitä leikatessa kuumenevan putken toisessa päässä on. Tässä tapauksessa vuosikymmenten edestä pölyä ja ryönää”, Karhunen sanoo.
Tätä nykyä valtuutetulla hitsarilla tai polttoleikkaajalla on taskussaan tulityökortti. Pelastusalan keskusjärjestö SPEK on tänä vuonna alkanut myöntää myös sähköisiä tulityölupia.
”Lupien voimassaolon valvonta helpottuu ilman, että töitä tarvitsee keskeyttää. Työmaan olosuhteet voi kartoittaa vaikkapa lupaan liitetyillä valokuvilla” Karhunen luettelee.
