Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori ja sote-pöydissä istunut Heikki Hiilamo kertoo vastikään julkaistussa kirjassaan, Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö, millaisella reseptillä sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa voitaisiin pelastaa. Hiilamo peräänkuuluttaa muun muassa yhteiskunnan palvelulupauksen määrittelyä.
Kirjassaan Hiilamo toteaa, että valtiota pitäisi ajatella suurena vakuutusyhtiönä. Kaikki kansalaiset kuuluisivat yhtenäisen vakuutusjärjestelmän piiriin.
Hiilamon mukaan kansalaisten oikeudet ja yhteiskunnan antamat palvelulupaukset olisi ensisijaisen tärkeää määritellä. Kun kansalaiset tietävät riittävän tarkasti, millaista hoitoa he ja heidän läheisensä voivat yhteiskunnalta odottaa, osaavat he myös itse varautua täydentämään tarvitsemiaan palveluja esimerkiksi yksityisen vakuutuksen turvin.
Hiilamo lanseeraa myös ajatuksen sote-palvelujen ”business-luokasta”. Vastuu palvelujen tuotannosta kuuluisi julkisille toimijoille, mutta yksityiset palvelut täydentäisivät niitä. Valtion antamaa perusvakuutusta voisi halutessaan täydentää itse hankkimallaan lisävakuutuksella. Ajatus on sama kuin lennoilla, joissa lisämaksusta voi päästä business-luokkaan. Kaikkien on kuitenkin mahduttava lennolle.
Myös Finanssialan Keskusliitto on korostanut yhteiskunnan palvelulupauksen määrittelyn tärkeyttä. Lisäksi Suomeen tulisi luoda nykyistä helpompia tapoja muuntaa omaa varallisuuttaan vapaaehtoisesti ostovoimaksi vanhuuden hoivapalveluiden hankkimiseksi. Palveluseteli on keino yhdistää julkisia ja yksityisiä varoja palvelujen hankinnassa. Siksi palvelusetelijärjestelmä tulisi laajentaa ja yhtenäistää niin, että setelin arvo ja pelisäännöt ovat samat koko maassa.