Pitkät sairauspoissaolot ovat merkittävä riski sekä yksilölle, työnantajalle että yhteiskunnalle. Riskiä voi pienentää henkilöstön vapaa-ajan vakuuttamisella, joka nopeuttaa hoitoon pääsyä ja töihin paluuta.
Suomessa omaisuus suojataan paremmin kuin terveys ja henki. Kovinkaan monella ei ole vapaaehtoista sairauskulu- tai tapaturmavakuutusta. Finanssialan Keskusliiton vahinkovakuutuksen johtokunnan puheenjohtaja, toimitusjohtaja Jouko Pölönen Pohjola Vakuutuksesta näkee, että työnantajan kannattaa huolehtia henkilöstönsä hyvinvoinnista ja työkyvystä myös työajan ulkopuolella.
– Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa yritykselle keskimäärin 300 euroa. Nopean hoitoketjun turvaava vapaaehtoinen vakuutusratkaisu maksaa suunnilleen saman verran vuodessa. Vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus on työantajalle vähennyskelpoinen verotuksessa. Henkilöstölle se on useimmiten verovapaa henkilökuntaetu, jos vakuutus on työterveydenhuoltoa täydentävä ja otettu koko henkilökunnalle, Pölönen toteaa.
– Työterveyshuoltoa täydentävä vapaaehtoinen vakuutus nopeuttaa hoitoon pääsyä, tervehtymistä ja työhön paluuta merkittävästi. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi vapaa-ajan tapaturmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito. Nopeasta paranemisesta ja työhön paluusta hyötyvät niin työntekijä, työnantaja kuin yhteiskuntakin, Pölönen jatkaa.
Naisille sattuu miehiä enemmän työmatkatapaturmia
Työmatkatapaturmat ovat lisääntyneet kappalemääräisesti aina 90-luvun puolivälistä saakka. Viime vuonna lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvattuja työmatkatapaturmia oli reilut 19 400.
Naisille sattuu työmatkatapaturmia miehiä enemmän. Vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtaneista työmatkatapaturmista 66 prosenttia tapahtuu naisille.
– Asiaa selittää se, että suurin osa työmatkatapaturmista on jalankulkijoiden kaatumisia ja liukastumisia. Oletettavasti naisten työmatkat taittuvat enimmäkseen julkisilla liikennevälineillä ja jalan, kun taas miehet kulkevat enemmän autolla, kertoo Tapaturmavakuutuslaitosten liiton toimitusjohtaja Jussi Kauma.
Kauman mukaan työmatkatapaturmat ovat myös keskimäärin vakavampia kuin työpaikalla sattuneet tapaturmat.
Kotitapaturmat – suuronnettomuus keskuudessamme
Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona tapaturmaa, joista noin 800 000 kotona tai vapaa-aikana. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee joka vuosi 2 700 ihmistä, joista noin tuhat kaatumalla tai liukastumalla Tilastollisesti koti onkin maailman vaarallisin paikka.
Pohjoismaisittain Suomi on tapaturmakuolemien musta maa. Suomalaismiehiä kuolee tapaturmissa lähes kaksinkertainen määrä muihin Pohjoismaihin verrattuna. Myös suomalaisnaisille sattuu eniten tapaturmia, mutta ero pohjoismaisiin kanssasisariin ei ole niin merkittävä kuin miesten puolella.
Kotitapaturmien ehkäisykampanjan puheenjohtaja, viestintäpäällikkö Joona Vuorenpää Finanssialan Keskusliitosta kertoo, että suurin osa koti ja vapaa-ajan tapaturmissa olisi vältettävissä.
– Valitettavan usein on kyse ajattelemattomuudesta ja asenteista. Turvallisuusasioita ei aina osata tai muisteta ajatella, Vuorenpää toteaa.
Kotona sattuva tapaturma kohtaa useimmiten naisia ruuanvalmistuksessa ja muissa kotitöissä. Miehet taas telovat itseään yleisimmin ulkona korjaustöissä.
Lisätietoja:
FK:n vahinkovakuutuksen johtokunnan puheenjohtaja, Toimitusjohtaja Jouko Pölönen, Pohjola Vakuutus, puh. 010 253 2691
Toimitusjohtaja Jussi Kauma, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, puh. 040 847 9093
Viestintäpäällikkö Marjo Lapatto, Finanssialan Keskusliitto, puh 020 793 4274
