Harmaan talouden torjuntaa vahvistetaan viranomaisten ja yksityissektorin yhteistyöllä vuosina 2016–2020. Toimiin kuuluu muun muassa korruption, rahanpesun ja rahoitusmarkkinoiden väärinkäytön torjuntaa, veroasioita sekä muun muassa kansallinen tulorekisteri.
Sisäministeriön mukaan tehokas harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta edellyttää entistä parempaa yhteistyötä viranomaisten ja yksityissektorin välillä. Torjunnan painopistettä aiotaan siirtää ennalta estämiseen rakentamalla uusia yhteisiä toimintamalleja.
Torjuntaohjelma sisältää 20 hanketta, jotka on jaoteltu strategian kärkihankkeiden mukaisesti. Ohjelmaan on valittu kansallisen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian tavoitteiden kannalta keskeisimmät toimenpiteet.
”Kokonaishanke on muun muassa vahinkovakuutusyhtiöille hyvä. Jos ja kun velvoitteiden hoitamista koskevia tietoja saisi paremmin ja keskitetysti, vakuutusyhtiöt voisivat tehokkaammin arvioida muun muassa sopimuskumppaneiden luotettavuutta”, johtaja Risto Karhunen FK:sta toteaa.
Vahinkoyhtiöt maksavat pelkästään vuoto- ja palovahingoista korvauksia vuosittain yli 300 miljoonaa euroa.
”Vahinkokohteet ennallistetaan ja on tärkeää, ettei sille tontille tule harmaan talouden toimijoita yhtään nykyistä enempää”, Karhunen sanoo.
Risto Karhusen mukaan ohjelman myötä tuleva kansallinen tulorekisteri on hyödyksi muun muassa työeläkeyhtiöille. Rekisterin ylläpidosta vastaisi verohallinto ja kansalaisten palkka- ja etuustiedot siirtyisivät rekisteriin lähes reaaliajassa. Tiedot olisivat verottajan lisäksi niiden yhteistyötahojen käytössä, jotka erilaisia etuuksia kansalaisille maksavat.
Tiedonvaihtoa parannetaan
Viranomaisten tiedonvaihtoa harmaan talouden ja talousrikollisuuden tilanteesta parannetaan. Eduskunnan tarkastusvaliokunta ja Valtiontalouden tarkastusvirasto ovat nostaneet esiin tarpeen viranomaisten yhteiselle tilannekuvalle keinona saada tietoa päätöksenteon pohjaksi.
Tilannekuva mahdollistaa muun muassa harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöiden tunnistamisen ja niiden vaikutusten arvioimisen. Sen laatimiseen ja ylläpitämiseen osallistuvat viranomaiset sekä yksityinen sektori.
Juttujen käsittelyä nopeutettava
Risto Karhusen mukaan kaikkien asianosaisten kannalta on kestämätöntä, että nyt käsitellään viime vuosikymmenen juttuja.
”Viranomaisten resurssipula on tosiasia. Esimerkiksi syyttäjien työtaakka näissä jutuissa on liian suuri. Konkreettisia toimia prosessin keston lyhentämiseksi, saati rikoshyödyn poisottamiseksi on tehtävä. Joiltakin osin muun muassa valitusoikeutta ja oikeutta vaatia lisätutkintaa pitäisi karsia”, Risto Karhunen arvioi.
Korruptiolle tunnistamisohjeet
Korruptiorikosten paljastumista ja rikosvastuun toteutumista aiotaan edistää laatimalla käytännön kokemuksiin perustuvat korruption tunnistamisohjeet kaikille rikosprosessiketjussa toimiville viranomaisille. Samalla tuetaan korruption torjunnan lisäksi esitutkinta- ja viranomaisyhteistyön kehittämistä ja siten rikosprosessiketjun toiminnan tehostamista.
Korruptio liittyy läheisesti harmaaseen talouteen ja sitä esiintyy suomalaisen yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja alueilla. Poliisin ja muiden viranomaisten tietoon tulleet tapaukset osoittavat, että muun muassa paikallistason tekemissä julkisissa hankinnoissa on korruption riski.
Korruptio on Suomessa suurimmaksi osaksi piilorikollisuutta ja vain murto-osa korruptiotapauksista tulee viranomaisten tai kansalaisten tietoon.