Finanssialan Keskusliiton (FK) pitää hallituksen päätöstä kiristää kuolemantapauksista maksettavien vakuutuskorvausten verotusta erittäin lyhytnäköisenä linjauksena. ”Vapaaehtoisen sosiaaliturvan täydentämiselle on Suomessa näinä aikoina vahva tarve. Yhteiskunnan pitää siihen kannustaa eikä lyödä sitä verokepillä”, FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korostaa.
Kaupin mielestä hallituksen ratkaisua on myös vaikea ymmärtää, koska hallitusohjelman mukaan on tarkoitus aloittaa eri sijoitus- ja säästämismuotojen verotuksen kokonaistarkastelu. ”Nyt siitä on irrotettu henkivakuutukset erilliseksi. Uhkana on, että lopputuloksena on epätarkoituksenmukainen ja verolainsäädännön kokonaisuuteen yhteen sopimaton säännöstö.”
Veronkiristyksen sijaan hallituksen pitäisi Kaupin mukaan kannustaa ihmisiä vapaaehtoiseen taloudelliseen varautumiseen sekä seniorivaiheen hoivatarpeen että perheenhuoltajan kuoleman aiheuttaman taloudellisten vaikutusten johdosta.
”Vain reilu kolmannes kansalaisista on ottanut henkivakuutuksen turvaamaan sitä nettotulojen menetystä, minkä eteen perhe joutuu perheenelättäjän kuollessa. Henkivakuutusjärjestelmä on luotu tuomaan turvaa tilanteeseen, jossa perheen elättäjä menehtyy ja taloudelliset vastuut jäävät lesken ja lasten kannettaviksi. Heitä ei pitäisi ajaa kohtuuttomiin ratkaisuihin, kuten oman kodin pakkomyyntiin verojen maksamisen vuoksi”, Kauppi sanoo.
Budjettiriihessä tekemän päätöksen mukaan hallitus esittää, että verovapaa henkivakuutuksen perusteella saatu alle 35 000 euron suuruinen korvaus lähiomaisille pantaisiin verolle. Kiristys koskee monia vakuutusmuotoja kuten työntekijäin ryhmähenkivakuutuksia, matkustajavakuutuksia, ryhmähenkivakuutuksia sekä vapaaehtoisia tapaturmavakuutuksia. Esitystä vastustivat lausuntokierroksella finanssialan lisäksi työmarkkinajärjestöt, Suomen Yrittäjät ja MTK.
