- Vuoden vaihteessa valmistuivat Janne Ruohosen (Jyväskylän yliopisto) ja Paulina Tuusan (SAMK) lopputyöt, joissa on tarkasteltu generatiivisen tekoälyn vaikutuksia ja roolia finanssialalla.
- Ruohosen analyysi osoitti, että generatiivisen tekoälyn käyttö ei näytä vähentäneen työllisyyttä vaan on päinvastoin lisännyt ihmiskontaktin tarvetta. Tekoäly täydentää asiantuntijatyötä.
- Tuusan aineiston mukaan pankeissa tekoälyohjeistusten merkitys korostuu riskienhallinnassa. Sisäiset ohjeistukset nähdään tärkeämpänä kuin yleinen, koko finanssialaa sitova ohjeistaminen.
- Finanssiala ry osallistui lopputöiden tutkimusaiheiden ja tekijöiden valintaan, vaikka työt toteutettiin itsenäisesti molempien oppilaitosten kriteerien mukaan ja ohjaajien johdolla.
Vuoden vaihteessa valmistui kaksi lopputyötä, joissa molemmissa on tarkasteltu generatiivisen tekoälyn vaikutuksia ja roolia finanssialalla eri näkökulmista.
Janne Ruohonen Jyväskylän yliopistosta tutki generatiivisen tekoälyn käyttöä työn murroksessa. Hän selvitti erityisesti sen vaikutusta työhön ja työn tulevaisuuteen vakuutustoimialalla.
Vastoin Ruohosen hypoteesia generatiivisen tekoälyn käyttö ei näytä vähentäneen työllisyyttä vaan on päinvastoin lisännyt ihmiskontaktin tarvetta. Tämä näkyy erilaisissa vakuutusprosesseissa erityisesti yritysmyynnin puolella.
”Tekoäly täydentää asiantuntijatyötä. Se voi automatisoida monia tehtäviä, mutta ei korvaa ihmistä. Asiakkaat arvostavat henkilökohtaista palvelua ja haluavat keskustella oikean ihmisen kanssa etenkin monimutkaisissa ja henkilökohtaisissa asioissa”, Ruohonen toteaa.
Pauliina Tuusa Satakunnan Ammattikorkeakoulu SAMKista tutki pankkitoimihenkilöiden suhtautumista generatiivisen tekoälyn eettisiin kysymyksiin. Hän selvitti kyselytutkimuksella suomalaiselle pankkialalle tyypillisiä tekijöitä, jotka tulisi huomioida tekoälyohjeistuksia ja -suosituksia laatiessa.
”Aineistoni pohjalta on nousemassa yksimielisyys viiden periaatteen ympärille, jotka voisivat toimia tekoälyohjeistusten sisällöllisenä pohjana myös suomalaisella pankkisektorilla. Niitä ovat läpinäkyvyys ja selitettävyys, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, vahingon välttäminen, vastuukysymykset sekä yksityisyys”, Tuusa kertoo.
Tekoälyohjeistukset riskienhallinnan työkaluna pankeissa
Suomalaisista pankeista harva on julkaissut tekoälyyn liittyvää vastuullisuus- tai läpinäkyvyysraporttia, mutta alalla vallitsee Tuusan mukaan vahva tahtotila tekoälyn vastuulliseen kehittämiseen ja käyttöön.
”Tekoälyohjeistusten tärkeimpänä tavoitteena vastaajat pitivät mahdollisuutta osallistua tekoälystä käytävään keskusteluun. Ohjeistukset auttavat tunnistamaan tilanteita, joissa eettistä pohdintaa tarvitaan”, Tuusa selvittää.
Tekoälyn suunnittelussa, kehityksessä ja käyttöönotossa kyselyn vastaajat pitivät tärkeimpänä päätöksenteon läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja ymmärrettävyyttä. Moni korosti sääntelyn ja ihmiskontrollin tärkeyttä alan sensitiivisyyden ja luottamuksellisuuden vuoksi.
”Samaan aikaan painotettiin sitä, että sääntely ei saa rajoittaa innovointia. Tutkimukseni perusteella sisäiset ohjeistukset ja periaatteet nähdään tärkeämpänä ohjauskeinona kuin yleinen, koko finanssialaa sitova ohjeistaminen”, Tuusa toteaa.
Tekoälyä ja sen eettisyyttä on Tuusan mielestä mahdotonta tarkastella erillisenä aihealueena, koska ne kietoutuvat moneen muuhun yrityksen liiketoimintaan.
”Pankeissa tekoälyohjeistusten merkitys korostuu riskienhallinnassa. Tämä on luonnollista ja johtuu pankkiliiketoiminnan riskiperusteisista lähtökohdista ja alalla vallitsevasta vahvasta riskienhallintakulttuurista.”
”Suurin riski on jättäytyä jälkeen kehityksen eturintamasta”
Myös Ruohonen päätyi gradussaan päätelmään, että generatiivisen tekoälyn vaikutuksia ei ole mahdollista eristää luotettavasti muista työllisyyteen tai tuottavuuteen vaikuttavasti tekijöistä, kuten talouden suhdanteista.
”Tutkimuksen mittausjaksolla vuosina 2022–2024 maailmantaloudessa ja globaalissa politiikassa on tapahtunut paljon, kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Lähi-Idän laajeneva konflikti. Globaalin turvallistilanteen heikkeneminen vaikuttaa maailmantalouteen ja sitä kautta yritysten talouteen”, Ruohonen selvittää.
Ruohosen aineistona toimi Yhdysvaltain 100 suurimman pörssiyhtiön tilinpäätöstiedot ja työllisyysluvut vuosilta 2022–2024. Analyysissaan hän hyödynsi myös aiemmin määritettyä tekoälyn käytön altistusastetta eri yrityksille.
”Havaintoni ovat yhteneväisiä aiemman tutkimuksen kanssa siitä, että generatiivinen tekoäly ei vaikuta negatiivisesti työllisyyteen tai tuottavuuteen. Enemmän vaikuttavat maailmantalous ja markkinatilanne, ja teknologioiden, kuten generatiivisen tekoälyn, osuus häviää näiden muiden vaikutusten joukkoon”, Ruohonen sanoo.
”Tämä ei tarkoita, etteikö muutoksia yksittäisten ammattien sisältämiin tehtävien kokonaisuuksiin ja niiden suorittamistapoihin olisi”, Ruohonen jatkaa.
Dataintensiivisellä vakuutusalalla on Ruohosen mielestä hyvät lähtökohdat tekoälyn hyödyntämiseen esimerkiksi tietojen analysoinnissa, jolloin riskienhallinta ja vakuutuspäätökset voivat olla yksilöidympiä.
”Elämme keskellä tietotekniikan, automaation, robotiikan ja tekoälyn kiivainta murrosvaihetta. Vaikka tekoälyn laajempi käyttöönotto on vasta alkutekijöissään, on parempi pysyä kehityksessä mukana ja kokeilla rohkeasti erilaisia sovelluksia. Suurin riski on jättäytyä jälkeen kehityksen eturintamasta”, Ruohonen painottaa.
Tutustu lopputöihin verkossa:
Pauliina Tuusa: Generatiivisen tekoälyn eettiset periaatteet suomalaisella pankkisektorilla
Janne Ruohonen: Generatiivinen tekoäly ja työn murros: vaikutukset työllisyyteen ja työn tuottavuuteen vakuutusalalla
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Generatiivinen tekoäly taipuu moneen finanssialalla – miten se näkyy palveluissa, työn tekemisessä ja pankkien eettisissä ohjeistuksissa?
Mitä tekee data-analyytikko? Miten opiskella vakuutustutkijaksi? – Uudet finanssialalle.fi -sivut esittelevät finanssialan työtehtäviä ja opiskelumahdollisuuksia
Haaveiletko opiskelusta finanssialalle? – Oppilaitokset ottavat finanssialalle-Instagramin haltuun alkuvuodesta 2025
FA:n Arno Ahosniemi Kauppalehdessä: Pankkien kriittiset toiminnot rajattava lakko-oikeuden ulkopuolelle
