Finanssiala suhtautuu myönteisesti Suomeen mahdollisesti perustettavaan positiiviseen luottotietorekisteriin. Läpinäkyvyyttä lisäämällä ala haluaa huolehtia siitä, että suomalaiset eivät ylivelkaannu. Pankkilainat maksetaan Suomessa pääsääntöisesti tunnollisesti takaisin mutta maksuhäiriömerkinnät yleensä ovat kasvava ongelma.
”Maksuhäiriömerkinnät perustuvat pitkälti kotitalouksien kulutusluottoihin ja pikavippeihin. Taustalla on usein ennakoimaton elämäntilanteen muutos tai vakava syrjäytyminen. Vastuullisena toimialana haluamme olla mukana ehkäisemässä ihmisten joutumista velkakierteeseen niiltä osin kuin riskejä voidaan ennakoida”, Finanssialan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Ari Kaperi sanoi Finanssi-illassa torstaina 2.3. Helsingissä.
Suomessa on oltu huolissaan suurista asuntolainoista ja vasta vähän aikaa voimassa olleeseen lainakattoon on jo ehditty vaatia tiukennusta. Pankit arvioivat aina asiakkaansa maksukyvyn huolella. Tärkeä työkalu tässä on asiakkaiden stressitesti, jossa maksukykyä punnitaan luottopäätöksen yhteydessä sen hetkistä korkotasoa huomattavasti korkeimmilla koroilla.
”Avoimuuden lisääminen on tärkeää. Olemassa olevia luottoja koskevien tietojen tarkistamisella pankki tai muu vastuullinen luotonantaja voi saada asiakkaan maksukyvystä entistä luotettavamman kuvan, erityisesti uusien asiakkaiden osalta. Positiivinen luottorekisteri on tässä suhteessa hyvä väline. Siitä hyötyvät myös asiakkaat”, Kaperi toteaa.
Finanssiala on aiemmin suhtautunut varauksellisesti positiiviseen luottotietorekisteriin, koska on ollut epäselvää, miten rekisterin hyödyt ja kustannukset jakautuisivat. Nytkin ala edellyttää, että järjestelmästä tehdään kustannustehokas ja vain rajattuun käyttötarkoitukseen tarkoitettu työkalu. Toimiakseen rekisterin tietosisällön on oltava kattava ja riittävän ajantasainen. Rekisterin ylläpitäjän pitää lisäksi olla viranomainen, esimerkiksi Suomen Pankki.
Kaperin mukaan kattavuus tarkoittaa, että pankkien myöntämien luottojen lisäksi myös pienlainayhtiöiden ja pankkikonsernien ulkopuolisten rahoitusyhtiöiden myöntämien luottojen tulee sisältyä järjestelmään.
”Rekisterin käytössä vastavuoroisuus on tärkeää. Positiivisia luottotietoja voisivat saada vain ne luotonantajat, jotka myös luovuttavat tai joilla on velvollisuus antaa tietoja rekisteriin. Tiedonsaanti tulee rajata vain luotonmyöntötarkoitukseen”, Kaperi tähdentää.
Positiivisella luottotietorekisterillä tarkoitetaan rekisteriä, johon rekisteröidään tietoja velallisten jo olemassa olevista luotoista (ns. positiiviset tiedot). Suomessa positiivisten luottotietojen rekisteröinti on nykyisin mahdollista vain asiakkaan suostumuksella.
EU-maista suurimmassa osassa positiivinen luottotietorekisteri on jo käytössä.