EU:n komissio antoi 10. heinäkuuta esityksensä yhteisestä pankkikriisien ratkaisumekanismista (Single Resolution Mechanism). Finanssialan Keskusliitto (FK) kannattaa mekanismin luomista mutta katsoo, että yhteisen kriisirahaston sijasta mekanismin rahoituksen pitää perustua kansallisiin rahastoihin. Lisäksi pankkien taseet on puhdistettava ongelmaeristä ennen mekanismin käyttöönottoa.
Komission esityksen mukaan yhteinen kriisinratkaisumekanismi kattaa kaikki pankkiunionimaiden pankit. Uusi yhteinen kriisinratkaisuneuvosto valmistelee kriisinhoitotoimia koskevat päätökset ja valvoo niiden toimeenpanoa. Varsinainen päätöksentekijä on komissio. Kriisitoimien rahoittamisessa nojataan ensisijaisesti pankkien omistajiin ja velkojiin, kuten pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivissä esitetään (ns. bail-in). Mikäli lisävaroja tarvitaan, ne saadaan yhteisestä kriisirahastosta, johon kerätään pankeilta varoja riskiperusteisilla maksuilla. Komission esityksen mukaan mekanismi aloittaa toimintansa vuoden 2015 alussa.
”Yhteinen kriisinratkaisumekanismi on keskeinen osa hyvin toimivaa pankkiunionia. Olemme tyytyväisiä siihen, että komissio on antanut esityksensä. Yhteinen pankkivalvonta tarvitsee rinnalleen yhteisen kriisinratkaisumekanismin, joka takaa pankkien yhdenmukaisen kohtelun kriisitilanteissa”, FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi toteaa.
”Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto on tarpeen, mutta EU-komissio ei ole sopiva mekanismin ylimmäksi päätöksentekijäksi. FK vastustaa yhteisen kriisirahaston perustamista. Se merkitsisi hyvin laaja-alaista yhteisvastuuta pankkiunioniin kuuluvien pankkien ja viime kädessä niiden asiakkaiden välillä. Kansallisten kriisirahastojen verkosto olisi parempi ratkaisu”, Kauppi toteaa.
Kaikki pankkiunioniin kuuluvat pankit on Kaupin mukaan saatettava terveelle pohjalle ennen kuin yhteinen kriisinratkaisumekanismi otetaan käyttöön. ”Tämä vie väistämättä aikaa, minkä vuoksi komission esittämä aikataulu ei ole realistinen. Kaikkien pankkien on täytettävä asetetut vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimukset, ja niiden taseet on puhdistettava ongelmaeristä. Pääomittamisen ja taseiden puhdistamisen pitää olla pankkien omistajien ja kotimaiden vastuulla”, Kauppi painottaa.
