Suomalaiset
säästävät pahan päivän varalle. Tilastokeskuksen mukaan noin 60
prosentilla suomalaisista on säästettynä tai sijoitettuna varoja.
Suosituimpia säästämistapoja ovat säästö- ja sijoitustilit sekä
rahastot. Suurin osa varallisuudesta on kiinni omassa asunnossa.
Eläkkeelle siirtyvistä noin 80 prosenttia asuu omistusasunnossa, josta
ei yleensä ole enää velkaa. Monilla on myös kesämökki, sijoitusasunto
tai metsävarallisuutta.
”Suuri osa kansalaisten hyvinvoinnin rahoituksesta on yhteiskunnan, erityisesti kuntien vastuulla. Näin on syytä jatkossakin olla, mutta julkinen sektori ei näytä pystyvän tulevaisuudessa täysimääräisesti järjestämään sosiaali- ja terveyspalveluja. Tämän takia senioriajan talouden suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin”, Finanssialan Keskusliiton (FK) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi sanoi keskiviikkona SuomiAreenalla Porissa.
Kansalaisilla pitää olla Kaupin mukaan nykyistä paremmat mahdollisuudet käyttää omaa varallisuuttaan seniorivaiheen hyvinvointipalveluiden järjestämiseen. ”Tämän pitää perustua vapaaehtoisuuteen. Yhteiskunnan ei pidä jatkossakaan esimerkiksi takavarikoida laitoshoidossa olevan vanhuksen omaisuutta julkisen hoidon kustannusten kattamiseksi.”
Kauppi muistutti, että monissa maissa vanhuspalveluiden asiakasmaksuissa otetaan huomioon myös asiakkaan omaisuus. ”Vaarana on, että näin voi käydä myös Suomessa. Parempi vaihtoehto olisi täydentää hyvinvoinnin julkista rahoitusta vapaaehtoisesti käyttämällä omaa varallisuutta”, Kauppi ehdotti.
”Oman varallisuuden vapaaehtoinen käyttäminen hyvinvoinnin lisärahoituksessa voidaan toteuttaa esimerkiksi käänteisellä asuntolainalla. Lisäksi Suomesta puuttuu kertamaksulla rahoitettava vakuutus, jolla varallisuutta voisi muuttaa elinikäiseksi elinkaaren loppupuolella”, Kauppi sanoi.
Esite: 
Vauvasta senioriksi – Finanssialan palvelut ikääntyvässä Suomessa
