Selkeä enemmistö puoluejohtajista on samaa mieltä Finanssialan Keskusliiton (FK) kanssa siitä, että finanssialan EU-sääntelyn siirtyminen enemmän valvontaviranomaisten alemmanasteiseksi norminannoksi on huolestuttavaa demokratian kannalta. Puoluejohtajien näkemyksistä voi lukea lisää pankkien edunvalvonnan satavuotistaipaleen kunniaksi tehdystä FK:n juhlajulkaisusta Finanssialan Majakka.
Merkittävä osa finanssialan sääntelystä tapahtuu muulla tavoin kuin direktiivien ja asetusten muodossa. Puoluejohtajien mukaan jäsenmaiden hallitusten ja sidosryhmien on päästävä nykyistä paremmin mukaan näiden säännösten valmisteluun. Viime vuosina finanssiasioissa annetut komission lainsäädäntöehdotukset ovat sisältäneet runsaasti määräyksiä, joilla asioita on siirretty yksin komission tai eurooppalaisten valvontaviranomaisten valmisteluun. Nämä EU-asetukset ovat kaikilta osiltaan velvoittavia, ja niitä sovelletaan sellaisenaan.
Rahoitusmarkkina-asioissa valta on karkaamassa poliittisesta valvonnasta viranomaisille. FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi on tyytyväinen siitä, että puoluejohtajat laajalla rintamalla ovat tiedostaneet tämän uhan.
”Suomi on perinteisesti ollut asioiden valmistelussa avoimuuden ja läpinäkyvyyden mallimaa Euroopassa. Seuraavalla EU-kaudella Suomi voisi nostaa EU:ssa voimakkaasti esille sen, että finanssisääntelyn valmistelu kaipaa jatkossa reilua vuoropuhelua sidosryhmien kanssa.”
Fivan informointivelvoite laajennettava toimialalle
Suomella on Kaupin mukaan parantamisen varaa myös kotimaisessa valmistelussa. Eduskunta käsittelee parhaillaan luottolaitoslainsäädännön uudistamista. Lakipaketin yhteydessä Finanssivalvonnalle ollaan esittämässä lakiin perustuvaa velvollisuutta informoida valtiovarainministeriötä sekä sosiaali- ja terveysministeriötä Euroopan valvontaviranomaisissa ja Euroopan keskuspankissa vireillä olevista säädösten valmisteluista.
”Olisi tärkeää, että Fivan informointivelvollisuus EU-säädösvalmistelusta koskisi ministeriöiden ohella myös Fivan valvottavia eli finanssitoimialaa. Eurooppalaisten valvontaviranomaisten ja EKP:n norminannon määrä kasvaa jatkossa huomattavasti, mikä asettaa haasteita Suomen kaltaisille vähäisillä viranomaisresursseilla toimiville maille. Tämän takia on olennaista, että hyvin toimiva yhteistyö Fivan, ministeriöiden ja toimialan välillä voi jatkua”, Kauppi korostaa.
Viranomaisten ja toimialan välinen vuoropuhelu on Kaupin mielestä tärkeää esimerkiksi suomalaisten markkinoiden erityispiirteiden huomioon ottamiseksi jo valmistelun varhaisessa vaiheessa. ”Tässä erityisesti Fivalla on keskeinen rooli. Työtä varmasti helpottaisi, mikäli Fivan informointivelvollisuus koskisi myös alan etujärjestöä, Finanssialan Keskusliittoa.”
Kaupin mukaan laadukas sääntely edellyttää läpinäkyvyyttä ja johdonmukaisuutta. ”Määrä ei takaa aina hyvää lopputulosta. Lisäksi epäkelpo ja markkinoihin sopimaton ratkaisu saattaa kostautua asiakkaille kasvavina kustannuksina.”
Suomessa on tehty pankkien edunvalvontaa 100 vuotta. FK juhlistaa merkkivuotta omalla Finanssialan Majakka -julkaisulla, joka kertoo tuleville EU-päättäjille unionin sääntelykarikoista.
