Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mukaan vuoden alussa voimaan tulleen pankkiveron ennakoidut kielteiset vaikutukset ovat toteutumassa. ”Merkittävä osa pankkiveron lisäkustannuksesta siirtyy asiakkaille.”
”Pankkiverolain perusteluissa myönnettiin, että pankkivero lisäisi talletuspankkien kustannuksia ja että tämä saattaa näkyä uusien lainojen korkomarginaalien ja pankkien asiakasmaksujen nousuna. Näin on nyt kevään aikana tapahtunut. Pankkien kustannuksiin kohdistuu muutenkin tuntuvia nousupaineita meneillään olevien sääntelyuudistusten ja velkakriisin aikaansaaman pankkien oman varainhankinnan kallistumisen vuoksi”, Kauppi toteaa.
”Hallitus kirjasi lain perusteluihin useita kielteisiä vaikutuksia. Sääntelyuudistusten ja pankkiveron seurauksena pankkiluottojen kallistuminen voisi heikentää investointeja ja sitä kautta talouden kasvua. Viime kädessä tämä näkyy valtion ja muiden veronsaajien verotulokertymissä. Lisäksi pankit saattaisivat joutua kannattavuutensa ylläpitämiseksi leikkaamaan toimintakulujaan. Tätä kautta pankkivero vaikuttaisi myös pankkien henkilökunnan määrään.”
Kauppi muistuttaa vielä, että lain perusteluissa arvioitiin pankkiveron aiheuttavan paineita myös pankkien yritysjärjestelyihin, jolloin veroa ei kerrykään suunniteltua 170 miljoonaa euroa. ”Tämäkin hallituksen ennuste toteutui. Pankkiveroa kertyi tänä vuonna yhteensä 133,4 miljoonaa euroa.”
Kaupin mukaan Suomen olisi pitänyt odottaa kriisihallintadirektiiviesityksen hyväksymistä EU:ssa ennen kansallisen veroratkaisun tekemistä. ”Hallitus voisi nyt korjata pankkiverolakia syksyn budjettiriihessä siten, että pankkiveron tuotto rahastoitaisiin jo tällä vaalikaudella kokonaan erilliseen vakausrahastoon mahdollisten kriisien hoitamiseksi. Kun EU:n kriisinhallintadirektiivi astuu voimaan, rahaston varat siirrettäisiin direktiivin edellyttämään kansalliseen kriisinhallinnan rahoitusjärjestelmään.”
