Finanssialan Keskusliitto (FK) pitää hyvänä, että hallitus ei esitä EU:n perusmaksutilidirektiivin kansallisessa voimaan saattamisessa uusien järjestelmien rakentamista. Uusia järjestelmiä kaavailtiin tilinumeron siirrettävyydessä sekä maksujen, suoraveloitusten ja sähköisten laskujen edelleenlähetyksessä. Hallitus antoi direktiivin liittyvät esityksensä lainmuutoksista torstaina 25. elokuuta.
”On tärkeää, että pakolliset järjestelmät tilinumeron siirrettävyydessä ja laskujen edelleenlähetyksessä eivät sisältyneet hallituksen esitykseen, vaikka vaatimukset niiden rakentamisesta kansallisesti olivat valmistelun aikana esillä. Kyse olisi ollut täysin kansallisesta lisäsääntelystä, koska perusmaksutilidirektiivi ei sisällä tällaista vaatimusta”, lakimies Essi Ruokanen korostaa.
Ruokanen kehuu, että hallitus noudattaa ohjelmansa kirjausta, jonka mukaan EU-sääntelyn toimeenpanossa pidättäydytään kansallisesta lisäsääntelystä. ”Toivomme, että tämä hallituksen viisas EU-linja saa jatkoa.”
Ruokanen yhtyy hallituksen näkemykseen, että tällaisen järjestelmän perustamiskustannukset ovat hyötyjä suuremmat. ”Esimerkiksi laskujen edelleenlähetyksen on arvioitu aiheuttavan pankeille noin parin sadan miljoonan euron kustannukset, vaikka edelleenohjattavien tapahtumien määrä jäisi nykytiedon valossa marginaaliseksi. Kustannuksia aiheutuisi myös laskuttajille, jotka lähettävät e-laskuja tai käyttävät suoraveloitusta.”
Ruokasen mukaan on myös erittäin viisasta, että asiassa ei kiirehditty, koska EU-komissio tulee tarkastelemaan perusmaksutilidirektiiviä uudelleen vuonna 2019, jolloin myös EU-tasoinen edelleenlähetys ja tilinumeron siirrettävyys tulevat uudelleen tarkasteltavaksi.