Fivalta hyvä päätös pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan

Nykyisessä taloustilanteessa on hyvä, että makrovakauspolitiikalla ei lisätä talouspolitiikan kireyttä entisestään. Kuva: Shutterstock
  • Finanssivalvonnan (Fiva) päätös pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan on perusteltu, toteaa Finanssiala ry.
  • Asuntolainojen lainakatto eli enimmäisluototussuhde pysyy lakisääteisellä perustasollaan 90 prosentissa muille kuin ensiasunnon ostajille. Ensiasunnon ostajien lainakatto on 95 prosenttia.
  • Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus pysyy 0 prosentissa.

Finanssiala ry (FA) pitää perusteltuna Finanssivalvonnan (Fiva) päätöstä pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan. Nykyisessä taloustilanteessa makrovakauspolitiikalla ei tule lisätä talouspolitiikan kireyttä entisestään.

”Vuoden 2025 alusta voimaan tulevat EU:n vakavaraisuusasetuksen muutokset jo nostavat monien suomalaispankkien pääomavaatimuksia. On hyvä, että kansallisesti ei määrätty lisäkiristyksiä”, sanoo FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Makrovakauspolitiikkaa on kiristetty kesästä 2021 saakka eri päätöksin. Mattila muistuttaa, että talouden ja asuntomarkkinoiden tilanne samoin kuin talouspolitiikan kokonaisuus on syytä ottaa kattavasti huomioon makrovakauspolitiikan virityksessä. EKP:n rahapolitiikka on edelleen kokonaiskysyntää rajoittavaa, ja samaan aikaan finanssipolitiikassa on tehty merkittäviä säästöpäätöksiä.

”Makrovakauspolitiikalla ei pidä lisätä talouspolitiikan kireyttä entisestään. Makrovakauspolitiikan viritystä tulee tarkastella kokonaisuutena ja ottaa huomioon kaikki pankkien pääomavaatimuksia nostavat tekijät.”

Maailmantalouden kasvu piristyi vuoden alkupuolella inflaation hidastumisen ja korkojen laskun tukemana. Suomessa talouskehitys on ollut tänä vuonna hieman ennakoitua parempaa, mutta kovin suureksi ilonaiheeksi siitä ei ole ollut. Julkinen kulutus ja vienti ovat olleet kasvussa samalla, kun investoinnit ovat supistuneet. Etenkin asuntorakentamisessa tilanne on edelleen huono, mutta aallonpohja lienee jo ohitettu.

”Suomen pankkisektori on ollut hyvissä asemissa ottamaan vastaan talouden tilan heikkenemisen vaikutuksia. Suomalaispankkien hyvä kriisinkestävyys kävi ilmi myös Euroopan pankkiviranomaisen ja Finanssivalvonnan vuonna 2023 julkistamista stressitestituloksista.”

Myös Suomen Pankin toukokuussa julkaiseman analyysin mukaan Suomen pankkisektorin riskipuskurit kestäisivät taantuman syvenemisen ja pitkittymisen.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan