- Finanssivalvonnan (Fiva) johtokunta ei kiristä makrovakauspolitiikkaa.
- Muiden kuin ensiasunnon hankintaa varten otettujen uusien asuntolainojen enimmäisluottosuhde pysyy 85 prosentissa. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus pysyy ennallaan 0,0 prosentissa.
- Finanssiala ry pitää hyvänä, ettei talouden elpymistä hidasteta lisäkiristyksillä.
Finanssivalvonnan johtokunta päätti 23.9.2021 olla kiristämättä lisää makrovakauspolitiikkaa. Sekä asuntolainojen lainakatto että pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus pidetään ennallaan. Finanssiala ry (FA) pitää päätöstä hyvänä. Suomen asuntomarkkinoilla ei ole merkkejä yleisestä ylikuumenemisesta eikä rahoitusvakauteen kohdistuvissa riskeissä muutenkaan ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
”Talous on elpymässä ripeästi koronan jäljiltä, ja Suomen talouskehityksen näkymät loppuvuodelle ovat hyviä. Uusimmat indikaattoritiedot ja talousennusteet osoittavat myös maailmantalouden jatkavan elpymistä”, FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila kuvailee.
Lähiajan kehitys ei kuitenkaan ole vailla riskejä, kuten pandemia on osoittanut. Virusvarianttien kehitys sekä rokotekattavuuden kasvutahti luovat vielä kysymysmerkkejä tilanteen ylle.
Talouden elpyessä asuntokauppa on ollut vilkasta, mutta FA:n uusimmasta pankkibarometristä selviää, että kotitalouksien luotonkysynnän kasvu osoittaa tasaantumisen merkkejä erityisesti asuntoluotoissa ja remonttilainoissa. Vilkkaasta kaupankäynnistä huolimatta asuntojen hintakehityskin on pysynyt Suomessa kokonaisuudessaan maltillisena.
”Pandemia loi asuntomarkkinoille kertaluonteisia efektejä, kuten lisähuoneiden tarpeen etätyöhön. Tämä on lisännyt asuntokauppaa. On kuitenkin odotettavissa, että pandemian vaikutus vähitellen hiipuu ja aletaan palata kohti normaalimpaa tilannetta”, Mattila kertoo.
Finanssivalvonnan johtokunta päätti kesäkuussa kiristää makrovakauspolitiikkaa alentamalla muiden kuin ensiasunnon hankintaa varten otettujen asuntolainojen enimmäisluototussuhdetta eli lainakattoa viidellä prosenttiyksiköllä 85 prosenttiin eli samalle tasolle, jolla se oli ennen koronapandemiaa.
”Talouden elpymisen kannalta on tärkeää, että työvoiman liikkuvuudelle ei aseteta lisäesteitä asuntoluototuksen rajoitusten kautta. Työvoiman ja muiden resurssien jouheva uudelleenallokoituminen talouden sisällä on nyt erityisen tärkeää”, Mattila perustelee.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Finanssivalvonnalta viisas päätös pitää lainakatto ennallaan
Fivan päätös pitää asuntolainakatto ennallaan on perusteltu – huhtikuun tiukennusta pankkien lisäpääomavaatimuksiin olisi ollut syytä myöhentää
Fivalta hyvä ja perusteltu päätös palauttaa asuntolainakatto perustasolleen
Finanssiala pettynyt – heikentynyt talous- ja asuntomarkkinatilanne olisi puoltanut lainakaton nostoa ja lisäpääomavaatimusten myöhentämistä