Fiva pitää pankkien asuntolainakaton ja muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – päätös tukee asuntomarkkinoiden ja talouden orastavaa elpymistä

asuntomarkkinoiden ennakoidaan elpyvän maltillisesti ja asuntoluotonantoon liittyvät haavoittuvuudet ovat lievittyneet. Kuva: Shutterstock
  • Finanssivalvonta (Fiva) säilyttää lainakaton perustasollaan eli 95 prosentissa uusissa ensiasunnon hankintaan tarkoitetuissa lainoissa ja 90 prosentissa muissa uusissa asuntolainoissa.
  • Myös pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy nollatasolla.
  • Päätös olla kiristämättä makrovakauspolitiikkaa auttaa pankkeja tukemaan orastavaa talouskasvua.
  • Finanssiala ry:n Pankkibarometrin mukaan sekä kotitalouksien että yritysten luotonkysyntä on kasvussa.

Finanssivalvonta (Fiva) pitää lainakaton perustasollaan eli 95 prosentissa uusissa ensiasunnon hankintaan tarkoitetuissa lainoissa ja 90 prosentissa muissa uusissa asuntolainoissa. Myös pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy nollatasolla.

Fiva perustelee päätöstä olla kiristämättä makrovakausvälineitä muun muassa sillä, että asuntomarkkinoiden ennakoidaan elpyvän maltillisesti ja asuntoluotonantoon liittyvät haavoittuvuudet ovat lievittyneet.

”On hyvä, että talouden ja asuntomarkkinoiden tilanne ja talouspolitiikan kokonaisuus otetaan kattavasti huomioon makrovakauspolitiikan virityksessä. Lainanantoa ja -ottoa jarruttamalla ei nyt pidä heikentää orastavaa talouskasvua”, toteaa Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

FA:n joulukuun alussa julkaiseman Pankkibarometrin mukaan kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2024 aikana selvästi enemmän kuin vuosi sitten, ja lainanottohalukkuuden odotetaan pysyvän vahvana alkuvuonna 2025. Myös yritysten luotonkysyntä on lievässä kasvussa.

Euroopan keskuspankin rahapolitiikka on keventymisestään huolimatta edelleen Suomen talouden näkökulmasta kokonaiskysyntää rajoittavaa, ja samaan aikaan finanssipolitiikassa on tehty merkittäviä säästöpäätöksiä. Näissä oloissa makrovakauspolitiikalla ei tulisi lisätä talouspolitiikan kireyttä.

”Päätös olla kasvattamatta pankkien pääomavaatimuksia makrovakauspäätöksin on juuri nyt tärkeää. EU:n vakavaraisuusasetuksen muutokset tulevat voimaan vuoden 2025 alussa, minkä myötä monien suomalaispankkien pääomavaatimukset joka tapauksessa nousevat”, Mattila muistuttaa.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan