Finanssivalvonnan johtokunta on päättänyt pitää makrovakauspolitiikan virityksen ennallaan. Pankeille ei aseteta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta, eikä asuntoluottojen enimmäisluototussuhteen eli lainakaton ehtoja tiukenneta.
Finanssiala (FA) katsoo, että Finanssivalvonnan päätökset ovat perusteltuja. Luotonannon kasvu on jatkunut syksyn aikana maltillisena. Viime vuoteen verrattuna kotitalouksille myönnettyjen luottojen määrä on kasvanut noin 2½ %. Lisäksi asuntojen hintakehitys on ollut kokonaisuudessaan vaimeaa, vaikka pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä onkin ollut nähtävissä eroja. Vuokriin ja palkansaajien ansiotasoon suhteutettuna koko maan asuntohinnat ovat nyt suunnilleen sillä tasolla, jolla ne ovat keskimäärin olleet vuoden 1980 jälkeen.
Varallisuus otettava lainakeskustelussa huomioon
Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua kotitalouksien velkaantumisesta ja siihen liittyvistä riskeistä. FA:n mielestä keskustelu ei ole ollut kaikilta osin tasapainoista. Velkojen ohella olisi tarkasteltava myös kotitalouksien rahoitus- ja muun varallisuuden määrää sekä sen jakautumista kotitalouksien kesken.
”On tärkeää muodostaa kokonaiskuva kotitalouksien veloista ja varallisuudesta. Vain näin voidaan arvioida, minkälaisia tosiasiallisia riskejä velkaantumiseen liittyy”, toteaa FA:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
FA on omassa makrovakauskannanotossaan nostanut esille kysymyksen siitä, yliarvioivatko nykyiset velkaantumismittarit kotitalouksien velkarasitusta. Syksyn mittaan on eräiltä tahoilta korostettu, että kotitalouksilla on taloyhtiöiden kautta runsaasti piilevää velkarasitusta. Sen suuruudeksi on arvioitu 17 mrd. euroa. Nykyinen tilastointitapa on kuitenkin vanha, eikä se FA:n mielestä ota riittävästi huomioon asuntosijoitusrahastojen ja asuntosijoituksia tekevien yritysten merkityksen kasvua asuntojen omistajina. Tämän seurauksena kotitalouksien velkojen kokonaismäärä ja sen kasvuvauhti voivat näyttäytyä tilastoissa liian suurina.
FA:n makrovakauskannanotto
Fivan tiedote makrovakauspäätöksestä