Finanssialan Keskusliiton (FK) Finanssimarkkinakatsauksessa (4/2012) käsitellään laajalti ministeri Antti Tanskasen vetämän makrovalvontatyöryhmän esityksiä. Finanssivalvonnalle työryhmä ehdottaa oikeutta määrätä sitovasta enimmäisluototussuhteesta eli siitä, miten paljon luottolaitokset voivat enintään antaa luottoa asunto-, kiinteistö- tai arvopaperivakuutta vastaan. Aiheesta kirjoittavat FK:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila ja johtava asiantuntija Reima Letto.
Lainakatto iskisi voimakkaimmin ensiasunnon ostajiin, erityisesti niihin, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia muuta rahoitusta esimerkiksi vanhempien takauksella. Tämä voisi kasvattaa taloudellista eriarvoisuutta. Työvoiman liikkuvuus saattaisi myös kärsiä, jos muutto kasvukeskuksiin kävisi aiempaa vaikeammaksi.
Luototussuhteen rajoittamisen sijaan olisi syytä miettiä, voitaisiinko makrovakautta edistää paremmin puuttumalla asuntomarkkinoiden kysynnän sijaan asuntojen tarjontaan. Jos tarjonta reagoisi joustavasti kysynnän muutoksiin, hintakehitys tasaantuisi ja samalla riski hintakuplista pienenisi. Tämä edellyttäisi, että kilpailu rakennustarvike- ja asuntotuotannossa on riittävää ja tonttitarjontaa on tarpeeksi siellä, minne muuttovirrat suuntautuvat.
FK:n tiedossa olevat tutkimukset ja eri maista saadut kokemukset eivät tue enimmäisluototussuhteen käyttöön ottoa. EU:n suurimpia asuntoluottomarkkinoita edustavassa Iso-Britanniassa paikallinen valvontaviranomainen on päätynyt taustaselvitysten ja kuulemiskierrosten perusteella siihen, että sitovan enimmäisluototussuhteen asettamiselle ei ole perusteita. Se rankaisisi kohtuuttomasti hyvän takaisinmaksukyvyn omaavia asiakkaita. Myös Iso-Britannian valtiovarainministeriö suhtautuu lainakattoon varauksellisesti makrovakauden valvontaraportissaan.
Ruotsissa on ollut käytössä enimmäisluototussuhdetta koskeva rajoite vuodesta 2010 alkaen. Kuluvan vuoden syksyn aikana Ruotsissa on käyty keskustelua rajoitteen vaikutuksista ja vaadittu sen kumoamista tai muuttamista. Selvitysten mukaan Ruotsissa uusien asuntojen rakentaminen on merkittävästi vähentynyt. Lainakaton vaikutukset asuntojen hintakehitykseen ovat jääneet odotettua vähäisemmiksi erityisesti suurissa kaupungeissa. Katto on vaikeuttanut nuorten ensiasunnon hankintaa ja on lisännyt vakuudettomien korkeampikorkoisten luottojen ottamista.
Lue Finanssimarkkinakatsauksesta myös:
- Makrovakautta etsimässä
- Velkakirjamarkkinat piristyneet Suomessa
- Basel III vielä pahasti kesken, lykkääntyykö voimaantulo?
- Pankkivero heikentää talouden elpymistä
- ASP kannustaa säästämään omaan asuntoon
Lisätietoja:
pääekonomisti Veli-Matti Mattila, puh. 020 793 4259
viestintäpäällikkö Kristiina Siikala, puh. 020 793 4273
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
