Finanssikriisin opetus on, että se, mitä tapahtui, ei saa enää koskaan toistua. Veronmaksajien ei pidä joutua rahoitusjärjestelmän pelastajiksi. Rahoitussektorin vakavat ongelmat eivät saa myöskään vaikeuttaa yhteiskunnan toimivuutta. Näin ei Suomessa ole onneksi tapahtunutkaan. Pikemminkin finanssisektori on täällä helpottanut yritysten ja kotitalouksien elämää vaikeina aikoina.
Kun puhutaan kriiseiltä suojautumisesta, puhutaan usein myös systeemisesti merkittävistä toimijoista ja niiden aiheuttamista riskeistä. Rahoitusmarkkinoiden vakausneuvosto (Financial Stability Board, FSB) on aiemmin tarkastellut pankkeja ja julkistanut listan noin 30 pankista, jotka ovat maailmanlaajuisen riskin kannalta systeemisesti merkittäviä. Heinäkuussa FSB julkisti yhdeksän vakuutusyhtiön listan. Ensi vuonna on tulossa lista systeemisesti merkittävistä jälleenvakuutusyhtiöistä. Systeemisesti merkittävien vakuutusyhtiöiden listalla on viisi eurooppalaista, kolme yhdysvaltalaista ja yksi on kiinalainen vakuutusyhtiö. AIG:n ja Allianzin monet tuntevat nimeltä mutta esimerkiksi kiinalainen Ping An lienee lähes tuntematon meille suomalaisille.Eikö valvonnan keinot riitä?
Kriisin ratkaisusta käytävän keskustelun yhteydessä on hyvä kysyä, eivätkö valvonnan keinot ole riittäviä ilman erityisen huomion kiinnittämistä suuriin toimijoihin. Vastaus on, että valvonnassa ei koskaan päästä eikä edes haluta päästä siihen, etteivät konkurssit olisi mahdollisia. Uudessa vakuutussääntelyssä tähdätään vuoden aikajänteellä 99,5 prosentin luottamustasoon. Yksinkertaistaen tämä tarkoittaa, että kahdestasadasta yrityksestä yksi joutuu todennäköisesti vaikeuksiin vuoden aikana. Toisella tavalla ilmaistuna voi sanoa, että yksittäinen toimija saa joutua ongelmiin kerran 200 vuodessa.
Arvioiden mukaan yhteensä noin 40 pankkia ja vakuutusyhtiötä tullaan määrittelemään systeemisesti merkittäviksi. Mikäli yllä mainittua luottamustasoa sovellettaisiin sekä pankki- että vakuutussääntelyyn, näistä neljästäkymmenestä yksi joutuisi todennäköisesti vaikeuksiin kerran viidessä vuodessa. Todennäköisyys on vain suuntaa antava, sillä tieteellisen tarkasti asia ei ole näin yksinkertainen. Ajatus noin viiden vuoden välein toistuvista suurten finanssilaitosten ongelmista ei kuitenkaan kuulosta houkuttelevalta. Siksi FSB on erilaisten G-kokousten vaatimuksesta aloittanut systeemisesti merkittävien toimijoiden tarkastelun.Systeemiriski vakuutustoiminnan kannalta
Vakausneuvoston ensimmäisenä tehtävänä on määritellä, mitä systeeminen merkittävyys oikeastaan tarkoittaa. Asialle ei ole kaikkien yhteisesti hyväksymää määritelmää. FSB tarkastelee systeemistä merkittävyyttä toisaalta vaikeuksissa olevan pankin tai vakuutusyhtiön aiheuttamien jatkovaikutusten ja toisaalta toimijan ominaisuuksien pohjalta. Vaikutuksia arvioidaan siltä pohjalta, kuinka merkittävä finanssisektorin romahdus ja kuinka vakavia haitallisia seurauksia kansantaloudelle systeemisesti merkittävän toimijan konkurssista aiheutuu. Tämän lisäksi toimijalta edellytetään kolmea ominaisuutta. Ensinnäkin sen tulee olla kooltaan huomattavan suuri. Toiseksi muun finanssisektorin on vaikeaa tai mahdotonta nopeasti paikata ongelmissa olevan pankin tai vakuutusyhtiön toimintakyvyttömyyttä. Kolmas systeemisesti merkittävä ominaisuus on, että toimijan tulee olla voimakkaasti verkostoitunut muun finanssisektorin kanssa, jolloin vaikeudet lähtevät helposti leviämään ja kertautumaan.
Vakuutustoiminnan osalta systeeminen merkittävyys vaatii vielä edellistä tarkempaa pohdintaa. Vakuutusala on finanssikriisinkin aikana katsonut, että vakuutustoiminta ei ole luonteeltaan systeemisesti riskillistä. Sen perustehtävä on tasata riskejä. Sitä kautta vakuutusyhtiö välillisesti lieventää myös systeemiriskin mahdollisuutta. Tätä väitettä heikentää se tosiasia, että finanssikriisin yhteydessä myös useat vakuutusalan yritykset joutuivat vaikeuksiin. Näitä olivat muun muassa AIG, Fortis ja useat kapea-alaiset, luotto- ja takausvakuutuksen luonteista toimintaa harjoittavat yhtiöt. Vakuutusyritykset eivät kuitenkaan ajautuneet ongelmiin varsinaisen vakuutustoiminnan osalta. Esimerkiksi AIG:n ongelmat olivat seurausta sen seikkailuista epämääräisten asuntolainojen markkinoilla ja Fortisin vakuutustoiminta jatkuu lähes entisellään ongelmiin ajautuneesta pankkitoiminnasta erillisenä yhtiönä nimeltä Ageas. FSB:n huomio vakuutussektorilla onkin kiinnittynyt ei-perinteiseen ja ei-vakuutusluonteiseen toimintaan, josta käytetään lyhennettä NTNI (non-traditional and non-insurance).