Finanssialan yrityksiltä perittävä palkkasummaan ja voittoihin perustuva erillisvero rankaisisi epäoikeudenmukaisesti alan yrityksiä. Finanssialan yritykset ovat jo nyt suurimpia yhteisöveron maksajia Suomessa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat ovat arvioineet tänään julkistetussa selvityksessä erilaisia verovaihtoehtoja, joilla EU voisi kerätä varoja menojensa kattamiseen.
Etlan ja VATTin tutkijoiden selvitys on laadittu valtioneuvoston kanslian tilauksesta, ja siinä arvioidaan ehdotuksia, joita Mario Montin johtama korkean tason työryhmä teki alkuvuonna 2017 julkistetussa raportissaan. Ehdotukset koskevat tapoja, joilla Euroopan unioni voisi rahoittaa toimintaansa keräämällä suoraan varoja jäsenmaiden kansalaisilta ja yrityksiltä.
Montin ryhmän ehdotuksiin sisältyi mm. finanssitransaktiovero (Financial Transaction Tax, FTT) sekä finanssialan yrityksiltä perittävä erillisvero (Financial Activity Tax, FAT), joka lasketaan yrityksen palkkasumman ja voittojen perusteella. Etlan ja VATTin selvityksen mukaan finanssitransaktiovero voisi vaikuttaa voimakkaasti rahoitusinstrumenteilla käytävän kaupan maantieteelliseen sijoittumiseen ja kaupankäynnin volyymeihin. Se olisi hyvin haitallinen markkinoiden toimivuuden kannalta.
Selvitys pitää FAT-veroa yhtenä mahdollisena tapana rahoittaa EU:n budjettia. Se olisi samalla arvonlisäveron korvike. Finanssialan palveluista ei yleensä peritä arvonlisäveroa, koska veropohjan määrittely on vaikeaa.
”Finanssialan yritykset ovat Suomen suurimpia yhteisöveron maksajia. Ne eivät ole aliverotettuja eikä niitä pidä rangaista uudella EU-verolla”, toteaa Finanssiala ry:n (FA) pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Arvonlisäverottomuuden vuoksi finanssialan yritykset eivät voi vähentää omiin hankintoihinsa sisältyvää arvonlisäveroa. Vero lisää niiden kokonaiskustannuksia ja siten nostaa finanssipalveluiden hintoja. FA:n arvion mukaan tämä niin sanottu piilevä arvonlisäverorasite on noin 300 miljoonaa euroa vuosittain. Se iskee erityisesti alan yritysasiakkaisiin. Se osa verorasituksesta, joka ei siirry asiakkaille, jää finanssialan kannettavaksi.
”Arvonlisäverottomuus on finanssialalle monelta osin rasite. Kun arvonlisäveron piirissä oleville yrityksille vero on pitkälti läpikulkuerä, joka siirtyy asiakkaiden maksettavaksi, finanssialan yrityksille vero on aito kustannuserä”, muistuttaa Mattila.
Suomessa on jo käytössä eräitä vakuutuspalveluja koskeva vakuutusmaksuvero, joka on arvonlisäveron suuruinen. Se rasittaa vakuutusyrityksiä ja niiden asiakkaita. Vuonna 2017 veron tuotto valtiolle oli 768 miljoonaa euroa.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
