- Finanssiala ry (FA) kertoo keskiviikkoaamuna 8.11.2023 heti tuoreeltaan finanssialan verotiedot vuodelta 2022.
- Laskemme, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listaamme Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat konserneittain.
- Veropäivän webinaarissa käsittelemme eduskuntaan etenevää minimiverolainsäädäntöä, joka ei kerrytä juuri verotuloja, mutta aiheuttaa massiivisen raportointityön.
Veropäivän webinaarilähetyksessä finanssialan verotietoja avaa FA:n johtava veroasiantuntija Marja Blomqvist. Minimiverotuksesta keskustelemassa ovat toimitusjohtaja Arno Ahosniemi sekä Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää. Lähetystä voi seurata suorana klo 11.00.
Verottajan julkaisemat tiedot ovat yhtiökohtaisia, eikä niistä käy selville koko konsernin tai yhtiöryhmän maksamia veroja. Yhdistämme veropäivänä finanssialan yhtiöryhmien tiedot verohallinnon julkisten tietojen perusteella. Myös muiden kuin finanssialan yhtiöiden luvut lasketaan konsernitasolla, jotta luvut ovat vertailtavissa.
Vuonna 2021 finanssialan suurimmat yhteisöveron maksajat olivat OP Ryhmä, Nordea, Sampo-konserni ja LähiTapiola-ryhmä. Alan maksama yhteisöveropotti oli 920 miljoonaa euroa, eli runsaat 12 prosenttia veron koko tuotosta.
FA laskee myös finanssialan verokädenjäljen. Se muodostuu, kun lasketaan yhteen yhteisöveron ja vakuutusmaksuveron lisäksi työntekijöiden palkoista tehdyt ennakonpidätykset, henkilöstön sivukulut, finanssialaa rasittava piilevä arvonlisävero sekä osingoista tehdyt veronpidätykset. Vuonna 2021 finanssialan verokädenjälki oli 4,8 miljardia euroa.
Minimiverolainsäädäntö käsittelyssä – tuhansia työtunteja, muttei juuri verotuloja
OECD:n aloitteesta alkunsa saanut maailmanlaajuinen minimiverolainsäädäntö on edennyt ensin EU-direktiiviksi ja nyt sitä ollaan viemässä kansallisiin lainsäädäntöihin. Suomessa laki tulee voimaan vuoden alussa.
Minimiverolainsäädännön tarkoitus on, että yritysten tosiasiallinen veroaste on vähintään 15 prosenttia. Sillä ehkäistään verovälttelyä ja eri maiden välistä verokilpailua. Laki koskee lukuisia suomalaisyrityksiä, jotka joutuvat laskemaan tämän uuden verolajin verot täysin uudella ja monimutkaisella tavalla. Verotuloja Suomeen minimiverolaista ei ole juuri odotettavissa, mutta sekä verovelvollisten että Verohallinnon hallinnollinen työ on ennen kokemattoman suurta. Tarkoitus verossa on kuitenkin hyvä.
Merkittävä epäkohta kotimaisessa sääntelyssä on se, että yritykset eivät voi hakea uudessa tilanteessa kotimaiselta viranomaiselta ennakkoratkaisua, vaan joutuvat tekemään vaikeat tulkintaratkaisunsa omalla riskillään.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja