Uusi komissio aloittaa työnsä marraskuun alussa. Finanssiala odottaa tulevalta EU-kaudelta selkeästi aiempaa vähemmän mutta parempaa sääntelyä. Tavoite on korkealla myös komission asialistalla.
Uusien komissaarien salkkujako vaikuttaa finanssialan kannalta hyvältä. Finanssialan Keskusliiton (FK) EU-tiimiä vetävä johtava lakimies Mari Pekonen-Ranta arvioi komissaarien välisen tiimityön ja varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen roolin yhteistyön koordinoijana edistävän finanssialan sääntelyn johdonmukaisuutta. Myös ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin tehtävä paremman sääntelyn komissaarina on finanssialan mielestä erittäin hyvä signaali.
”On mielenkiintoista nähdä, mikä tulee olemaan EU:n uusi ote lainsäädäntöön. Finanssiala on toiminut jo vuosia sääntelytulvan keskellä. Tarvitsemme tähän muutoksen. Paremman sääntelyn keinot on otettava oikeasti käyttöön”, vaatii Pekonen-Ranta. FK keskustelee syksyn aikana aktiivisesti uusista lainsäädäntölinjauksista uuden parlamentin ja tulevan komission kanssa. ”Toivon mukaan myös parlamentti ottaa napakan otteen finanssialan sääntelyn järkiperäistämiseksi.”
Finanssialan kannalta kuluvan syksyn keskeisimpiä asioita ovat pankkiunionin ja siihen kuuluvan yhteisen pankkivalvonnan käynnistyminen. Pankkien vakausmaksuja ja rakennerajoituksia koskevat päätökset ovat sitä vastoin vielä työn alla. Vakausmaksujen suuruuden tulee finanssialan mielestä pohjautua kunkin pankin toiminnan riskipitoisuuteen. EU-maiden pankkeja on maksuperusteissa kohdeltava tasapuolisesti.
Myös rahoitusmarkkinaveroa koskevat keskustelut saattavat jälleen aktivoitua. Tähän hankkeeseen finanssialalla on selvä kanta. ”Rahoitusmarkkinavero on yksiselitteisen haitallinen finanssialan toimijoille ja sen asiakkaille”, Pekonen-Ranta sanoo.
Tärkeitä teemoja niin uuden komission asialistalla kuin parlamentissakin ovat myös pitkäaikaisrahoituksen ja -sijoittamisen kehittämistä koskevat hankkeet. Muun muassa pk-yritysten ja infra-hankkeiden rahoitusta haluttaisiin monipuolistaa.
”Pitkäaikaisrahoituksen hankkeet sisältävät hyviä tavoitteita, mutta myös riskejä ylisääntelystä. Talouskasvua ja investointien rahoitusta ei finanssialan näkemyksen mukaan edistetä uudella sääntelyllä vaan markkinoiden toimintaedellytyksiä parantamalla”, Pekonen-Ranta painottaa.
Mitä uutta on tulossa?
Pitkäaikaisrahoituksen ohella komission agendalle on tulossa muitakin finanssialan kannalta merkittäviä hankkeita. Pankkiunionin jatkoksi komissio suunnittelee pitkälle menevää EU:n pääomamarkkinoiden kehittämistä, Capital Markets Union -hanketta. Sisämarkkinatavoitteiden lisäksi komission tavoitteena on estää säännösten kiertäminen niin sanotulla varjopankkitoiminnalla, jossa riskejä siirretään pankkien taseen ulkopuolelle. Lisäksi arvopaperialan keskusvastapuolia ja muita infrastruktuureja tultaneen sääntelemään systeemiriskin välttämiseksi EU-tasolla. Myös veronkierron ja rahanpesun ehkäisy ovat asioita, joissa finanssiala haluaa olla aktiivisesti mukana.
”Seuraamme mielenkiinnolla, tuleeko asialistalle ennen pitkää jotain sellaista kuin ”vakuutusunioni”, Insurance Union. Puheissa tätä on vilauteltu silloin tällöin. Pankkiunionin myötä voi syntyä painetta esimerkiksi vakuutusyhtiöiden yhteisvastuun kehittämiseen. Vakuutusala suhtautuu tähän varsin kriittisesti. Kansainvälinen Capital Standards –vakavaraisuushanke voi puolestaan tuoda muutoksia nykyiseen vakuutusyhtiöiden Solvenssi II -sääntelyyn”, kertoo Pekonen-Ranta.
Pekonen-Rannan mukaan komissio aikoo kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota myös lobbauksen avoimuuteen.
”Meillä ei ole mitään sitä vastaan, jos parlamentissa jo käytössä oleva avoimuusrekisteri alkaisi koskea myös komission ja neuvoston edustajien tapaamisia. Suhtaudumme positiivisesti läpinäkyvyyden lisäämiseen”, Mari Pekonen-Ranta toteaa.
