Finanssialan Keskusliitto (FK) esittää asuntomarkkinoiden vakauden turvaamiseksi kiinteää 90 prosentin enimmäisluototussuhdetta eli lainakattoa asunnon tai kiinteistön hankintaan. Lakiin kirjattava kiinteä lainakatto määriteltäisiin suhteessa lainan vakuutena olevien reaalivakuuksien markkina-arvoon lainanmyöntöhetkellä.
FK:n toimitusjohtajan Piia-Noora Kaupin mukaan esitys on osa kokonaispakettia, jolla turvattaisiin lainanottajien yhdenvertaisuus sekä kannustettaisiin kotitalouksia ennakkosäästämiseen. ”Erityisen tärkeää on aina asiakkaan maksukyvyn tiukka arviointi ja sen huolellinen seuraaminen. FK on rakentanut mallin, joka olisi asiakkaiden kannalta mahdollisimman toimiva ja ennustettava.”
FK:n mielestä on tärkeää estää kokonaistaloudellista vakautta uhkaavien asuntohintakuplien toteutuminen. ”Vaikka nykyisessä taloustilanteessa tällaista uhkaa ei ole, olemme myös tietoinen niistä paineista, joita Suomeen kohdistuu kansainvälisiltä tahoilta lainakaton sisällyttämiseksi makrovakauden keinovalikoimaan”, Kauppi sanoo.
FK ei hyväksy ns. Tanskasen ryhmän esityksen mukaista mallia lainakatosta, jonka suuruutta voitaisiin muuttaa viranomaispäätöksellä. Ryhmä esitti, että Finanssivalvonnalle annettaisiin valtuus määrätä, miten suuri asuntolaina voi olla suhteessa ostettavan asunnon arvoon. ”Viranomaiselle annettava mahdollisuus muuttaa toistuvasti enimmäisrajaa aiheuttaisi kotitalouksille uuden epävarmuustekijän. Se sopisi huonosti asunnonostoprosessiin, joka on yleensä pitkäkestoinen”, Kauppi toteaa.
Ensiasunnon ostajat otettava huomioon lainakattomallissa
Erityisesti ensiasunnon ostajien tilanne on otettava huomioon lainakattomallissa. FK ehdottaakin, että lainakatto olisi ensiasunnon ostajille 95 prosenttia. Kaupin mukaan korkeampi raja myös vähentäisi taloudellista eriarvoisuutta, sillä lainakatosta kärsivät helposti nuoret, joilla ei ole taloudellisesti vahvaa lähipiiriä.
Kiinteän lainakaton käyttöönotto edellyttäisi riittävän pitkää, vähintään 3 vuoden mittaista siirtymäaikaa. ”Kotitaloudet tarvitsevat aikaa sopeutumiseen, koska ennakkosäästäminen vie usein vuosia. Lisäksi riittävän pitkä siirtymäaika varmistaisi sen, että lainakaton käyttöönotto ei aiheuttaisi häiriöitä asuntomarkkinoilla. Tämä on tärkeää erityisesti nykyisessä vaikeassa taloustilanteessa”, FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi korostaa.
FK esittää, että asuntosäästöpalkkiojärjestelmää uudistettaisiin nykyistä kannustavammaksi väljentämällä tuntuvasti säästämisen aloittamisen ala- ja yläikärajoja. Samalla on varmistettava, että enimmäislainamäärät ovat riittäviä suhteessa asuntojen hintakehitykseen.
