- Seuraavaan hallitusohjelmaan on sisällytettävä vahva ja selkeä linjaus, jossa määritellään Suomen EU-politiikan tavoitteet ja prioriteetit.
- Vaalikeskustelussa EU-asiat ovat jääneet harmillisesti taka-alalle.
- Suomalaisten päättäjien ja viranomaisten on aktiivisesti puolustettava suomalaisen työn ja tuotannon, mukaan lukien suomalaisen finanssialan ja sen asiakkaiden, etua EU-pöydissä, Finanssiala ry:n (FA) hallituksen puheenjohtaja, LähiTapiolan pääjohtaja Juha Koponen korosti Finanssi-illassa 23.3.2023 Helsingissä.
Suomalainen finanssiala on tukenut vahvasti Suomen EU- ja EMU- jäsenyyttä ja näkee tärkeänä, että Suomi on jatkossakin aktiivisesti mukana kehittämässä ja vahvistamassa EU:ta. Jäsenmaiden omaa vastuuta taloudestaan sekä markkinakurin roolia on korostettava.
”Finanssiala on yksi säännellyimpiä ja valvotuimpia talouden sektoreita. Näin tuleekin olla. Finanssimarkkinoilla olennaisin tuotannontekijä on luottamus, jota pyritään vahvistamaan sääntelyllä ja varmistamaan riittävällä valvonnalla. Onnistunut ja järkevä sääntely lisää luottamusta, huono nakertaa sitä. Hyvällä sääntelyllä voidaan saada aikaan paljon hyvää”, Koponen muistutti.
Euroopan pankkiunioni vahvistanut rahoitusjärjestelmää – nyt vältettävä hätiköityjä sääntelymuutoksia
”Finanssikriisi teki karulla tavalla selväksi, että pankkitoiminnan sääntelyä ja valvontaa oli yhtenäistettävä ja syvennettävä EU:ssa. Kahdeksan vuotta toiminnassa ollut Euroopan pankkiunioni on eittämättä vahvistanut rahoitusjärjestelmää. Suomalainen finanssiala oli vahvasti tukemassa pankkiunionin rakentamista.”
Finanssikriisin jälkeen luodulla sääntelyllä on vahvistettu pankkisektorin häiriönsietokykyä. Samalla on luotu mekanismeja, joilla pankkien ongelmiin voidaan puuttua aikaisessa vaiheessa ja tarvittaessa hoitaa kriisitilanteet hallitusti ja järjestäytyneesti. Kriisien varalta pankkiunioniin kuuluvilta pankeilta on kerätty 66 mrd. euroa yhteiseen kriisinratkaisurahastoon, ja vuoden 2023 lopussa varojen määrän arvioidaan olevan lähes 75 mrd. euroa. Samaan aikaan pankit ovat kerryttäneet kansallisia talletussuojarahastoja. Tämä on tärkeä muistaa nykyisessä turbulenssissa, joka alkoi Yhdysvaltain pankkikriisistä.
”Lyövätkö Yhdysvaltain länsirannikolta lähteneet ja Sveitsiin koukanneet tyrskyt Suomeen?” kysyi Koponen.
”Suomen finanssisektori on säilynyt Finanssivalvonnan tuoreimman arvion mukaan vakavaraisena toimintaympäristön heikkenemisestä huolimatta. Pankkisektori, työeläkeyhtiöt sekä vahinko- ja henkivakuutusyhtiöt ovat terveitä ja niiden häiriönsietokyky on hyvä. ”
”Nyt on tärkeä vakauttaa tilannetta ja pienentää riskiä siitä, että turbulenssi alkaa perusteettomasti heijastua kotimaisille rahoitusmarkkinoille ja siten vaikuttaa kielteisesti Suomen talouteen. Tässä tarvitaan viranomaisten selkeää viestintää ja tiedonjakamista muun muassa EU:n ja Yhdysvaltain sääntely- ja kriisinratkaisukehikkojen eroista. Samalla on huolellisesti arvioitava, mitkä tekijät olivat viimeaikaisten kriisitilanteiden taustalla. Erityisesti on vältettävä hätiköityjä sääntelymuutoksia”, Koponen sanoi.
Haastattelupyynnöt Juha Koposelle Finanssiala ry:n johtajan Tuomo Yli-Huttulan kautta: 020 793 4270
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Eurooppalaiset finanssijärjestöt: Komission linjaus sääntelyn rajoittamisesta on hyvä – periaatteelle oltava uskollinen myös sijoittamista koskevassa sääntelyssä
Tahto luo kyvyn – eurooppalaisen puolustusteollisuuden rahoituksen lisäämiseen tarvitaan poliittista määrätietoisuutta
Lompakko on turha ilman sisältöä – eurooppalainen digitaalisen identiteetin lompakko tarvitsee nopeasti konkretiaa
Pohjoismainen finanssiala vaatii lähdeveroihin liittyvän FASTER-direktiivin toimeenpanoa harmonisoituna
