- Finanssiala ry:n (FA) talousaamiaisella pohdittiin keinoja Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi.
- Pääomien puute on merkittävä pullonkaula Suomen talouskasvulle, erityisesti yritysten pyrkiessä kasvamaan.
- Finanssialan rooli on keskeinen talouskasvun vauhdittajana, mutta nykyinen pankkisääntely voi rajoittaa riskipitoisempien investointien rahoitusta.
Varman toimitusjohtaja Risto Murto piti alustuksen Suomen talouden tilasta ja talouskasvun parantamisesta FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemen järjestämällä finanssialan asiantuntijoiden talousaamiaisella. Murto on luotsannut työryhmää, joka kartoittaa pääministeri Petteri Orpon toimeksiannosta keinoja Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi.
Pienenä ja avoimena, viennistä riippuvaisena taloutena Suomi on altis ulkoisten olosuhteiden heilahtelulle. Talouskasvuumme vaikuttavat etenkin globaali taloustilanne ja keskeisten vientimarkkinoidemme kysyntä. Kansainvälisen politiikan ja talouden suursäätilaan Suomi ei voi vaikuttaa, mutta käytössämme on silti joitakin kotimaisia keinoja edistää talouskasvua.
Pääomasijoituksista tukea talouskasvuun
Murto pitää huolestuttavana sitä, että Suomen yrityskanta on pysynyt suurimpien yritysten osalta käytännössä muuttumattomana jo pitkään. Maamme suurimpien yritysten joukkoon ei ole ilmestynyt viime vuosikymmeninä uusia tulokkaita.
”Suomen 20 suurimman yrityksen joukossa on paljon 1800-luvulla ja sotien jälkeen perustettuja yhtiöitä. Suurten yhtiöiden sarjassa yrityskanta ei ole juuri uusiutunut, mikä on kasvun kannalta huono asia.”
Murron mukaan pääomien puute muodostaa selkeän pullonkaulan Suomen talouskasvulle. Ilman riittäviä pääomia yritykset eivät pysty investoimaan uusiin hankkeisiin, laajentamaan toimintaansa tai kehittämään kilpailukykyä ja talouden dynamiikkaa kohentavia innovaatioita.
Pääomien puute heijastuu erityisesti siihen vaiheeseen, kun yritys pyrkii kasvamaan teolliseksi toimijaksi. Jos pääomia ei ole tarpeeksi, kehityskelpoisetkaan yritykset eivät kasva. Silloin varteenotettavana vaihtoehtona on siirtyä ulkomaille, missä pääomia on paremmin saatavilla.
”Suomessa on nähty viimeisen parin vuosikymmenen aikana joitakin lupaavia yrityksiä, mutta valitettavasti ne eivät ole onnistuneet kasvamaan täyteen potentiaaliinsa. Kun yritys skaalaa liiketoimintaansa maailmalle, pääomaa on käytännössä pakko hakea kansainvälisesti”, Murto toteaa.
Murto pitää kannatettavana, että julkisten rahoittajien, erityisesti Suomen Teollisuussijoitus TESIn, sijoitustoimintaan tehdään muutoksia, joilla pyritään poistamaan yritysrahoituksen esteitä.
Sääntelyä tarkistettava riskipitoisten investointien mahdollistamiseksi
Tilaisuuden jälkeen antamassaan haastattelussa Murto kommentoi finanssialan mahdollisuuksia edistää talouskasvua.
”Finanssiala on keskeisessä roolissa talouskasvun vauhdittajana, sillä se ohjaa pääomia investointeihin ja yritysten kasvuun. Ilman toimivaa finanssijärjestelmää kasvua on vaikea ylläpitää moderneissa talouksissa”, Murto sanoo.
Murto kiinnittää huomiota nykyiseen pankkisääntelyyn, joka on ollut tiukkaa riskinoton suhteen. Osaltaan se on Murron mukaan auttanut vakauttamaan rahoitusmarkkinoita ja auttanut pankkisektoria välttämään merkittävät luottotappioiden kasvut.
Toisaalta Murron mukaan sääntely saattaa rajoittaa pankkien kykyä tukea talouskasvua jo liikaa.Nykyään pankkien tulee välttää riskipitoisten investointien rahoittamista, mikä voi vaikeuttaa erityisesti kasvuyritysten ja innovatiivisten hankkeiden rahoitusta.
”Tarvitaanko pankkijärjestelmä, joka uskaltaisi ottaa enemmän riskiä ja toimia aktiivisemmin talouskasvun vauhdittajana? Tämä vaatisi sääntelykehikon tarkistamista. Luonnollisesti riskit edelleen halliten”, Murto toteaa.
Pankkien pääomavaatimusten periaatteita tarkistettava talouskasvun tukemiseksi
Tilaisuuden kutsuvieraiden joukossa olleet Danske Bankin Suomen maajohtaja Jens Wiklund ja Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen korostivat haastattelussa finanssialan merkitystä talouskasvun välttämättömänä ajurina. Sääntelyn tulisi heidän mukaansa tukea pankkeja talouskasvun vauhdittamisessa.
Wiklundin mukaan pääomavaatimusten periaatteita tulisi tarkistaa talouskasvun tukemiseksi.
“Pääomavaatimukset tulisi suhteuttaa pankkien kokoon ja monimutkaisuuteen. Lisäksi niiden tulisi olla yhdenmukaisia koko Euroopassa, jotta voidaan luoda tasapuoliset toimintaedellytykset ja välttää sektorin pirstaloituminen. Nykyiset liian korkeat pääomavaatimukset rajoittavat pankkien lainanantokykyä, mikä haittaa talouskasvua EU:ssa”, Wiklund toteaa.
Myös Mikkonen toivoo sääntelyn seuraavan aikaansa.
”Olen hieman huolissani pankkisektorin mahdollisuudesta rahoittaa tulevaisuuden talouskasvua, joka nojautunee aiempaa enemmän aineettomiin investointeihin ja vähemmän selkeämpää vakuusarvoa tarjoaviin ’seiniin’.”
Mikkonen toivoo, että sääntely huomioisi tämän, jotta pankit voivat hoitaa perustehtäväänsä pääomien välittäjänä myös muuttuneessa maailmassa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
FA:n Ahosniemi: Murron työryhmän kasvuraportti on kunnianhimoinen, mutta kansankapitalismiin kaivataan kasvua vauhdittavia konkreettisia tekoja
”Finanssiala on keskeisessä roolissa talouskasvun vauhdittajana” – sääntely ei saa asettua talouskasvun rahoittamisen esteeksi
Talouskasvun odotetaan lähtevän varovaiseen nousuun, jota geopolitiikan mullistukset saattavat loiventaa – Finanssiala ry ylläpitää listausta uusimmista talousennusteista
FA:n kansalaiskysely: Suomalaisten kotitalouksien uskallus tehdä isoja hankintoja ennätyksellisen alhaalla – Ahosniemi vaatii hallitukselta ripeitä toimia kasvun vauhdittamiseksi
