Suomalainen finanssiala lyö nyt pöytään tulevan EU-kauden tärkeimmät teemat: Investointien ja rahoituksen kanavointi kestävän kehityksen mukaisiin kohteisiin on välttämätöntä ilmastomuutoksen vastaisessa taistelussa. EU-maiden pääomamarkkinoiden monipuolisuus ja toimivuus on turvattava – myös Brexitin jälkeen. Pankkiunionin syventämistä on jatkettava, mutta yhteisessä talletussuojassa on edettävä varovasti.
Finanssialan sääntelystä suurin osa pohjautuu EU-sääntelyyn, ja parlamentin vaikutusvalta on kasvanut vuosi vuodelta. Kaikissa EU-maissa äänestetään toukokuun lopussa uusista Euroopan parlamentin edustajista. Syksyllä muodostetaan myös uusi komissio, joka laatii lainsäädäntöohjelman seuraaville vuosille.
Finanssiala ry:n EU-johtaja Mari Pekonen-Ranta sanoo, että sääntelyä valmisteltaessa on otettava lähtökohdaksi laatu ja vaikutusten arviointi. Lisäksi kansallisten säännösten täytäntöönpanossa on pidettävä mielessä suomalaisten finanssimarkkinoiden kilpailukyky.
”Päällekkäiset ja keskenään ristiriitaiset säännökset on poistettava. Tehokas ja yhtenäinen sääntelyn täytäntöönpano eri jäsenmaissa on johdonmukaisempaa kuin uusien säännösten luominen entisten päälle. Vain tarpeelliseksi osoitettua sääntelyä on edistettävä. Yrityksille on myös varattava riittävä siirtymäaika”, Pekonen-Ranta luettelee.
Kestävä rahoitus valtaa
Euroopan komissio on arvioinut, että ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää vuositasolla 270 miljardia euroa sijoituksia uusiutuvaan energiaan ja erilaisiin kestäviin ratkaisuihin. Huomattava osa summasta tulee yksityiseltä sektorilta.
”Institutionaalisilla sijoittajilla, pankeilla, vakuutusyhtiöillä ja eläkerahastoilla on suuri merkitys kestävän kehityksen rahoituksessa. Suomesta erityisesti työeläkevakuutusyhtiöt ovat saaneet kansainvälistä mainetta sijoituspolitiikoistaan, joissa otetaan kestävä kehitys huomioon tosissaan jo nyt”, Pekonen-Ranta sanoo.
Finanssialan mukaan EU:sta on luotava avoimen markkinatalouden globaali lippulaiva. EU:n on keskityttävä reilujen kilpailuolosuhteiden luomiseen.
Pekonen-Ranta painottaa, että EU-maiden pääomamarkkinoiden monipuolisuus ja toimivuus on turvattava – myös Brexitin jälkeen. EU-maiden pääomamarkkinoilla tarjottavia rahoitusmuotoja on monipuolistettava. Vilkkaat ja monipuoliset kansalliset pääomamarkkinat ovat lähtökohta hyvin toimiville EU:n yhteismarkkinoille. Sääntelyä on kehitettävä markkinalähtöisesti, ensisijaisesti esteitä poistamalla, ei luomalla uutta sääntelyä.
Yhteisen talletussuojan käyttöönotto pankkiunionissa edellyttää pankkien nykyisten ongelmien korjaamista ja riskien vähentämistä. Nykyisten ehdotusten suunta on oikea, mutta täsmennyksiä tarvitaan. On myös harkittava valtioiden velkapapereiden kohtelun uudistamista vakavaraisuussääntelyssä.
Suomen on jatkossakin oltava mukana talous- ja rahaliiton EMU:n ytimessä. ”Suhtaudumme myönteisesti siihen, että markkinakuria käytetään nykyistä enemmän EMU-maiden talouspolitiikan ohjauskeinona. Päävastuu taloudenpidosta on kullakin jäsenmaalla itsellään. Myös sijoittajanvastuu on tärkeää huomioida”, Pekonen-Ranta linjaa.
Eurobondien tai yhteisen suhdannetasausmekanismin käyttöönotto merkitsisi yhteisvastuuta, joka voisi lisätä moraalikatoa.